Monthly Archives

heinäkuu 2011

Luomusti mustikkaa ja täysjyvävehnää

31.07.2011

Meidän keittiöön nämä kajaanilaiset luomumuroset päätyivät Mustan Pekan hyllyn kautta. Kuulun varmastikin kohderyhmään, sillä kaunis rivi keltaisia pakkauksia suorastaan pakotti pysähtymään. Useista (jee!) makuvaihtoehdoista päätin kokeilla ensimmäiseksi mustikka-vehnää, koska mustikka maistuu kesältä. Muroissa ei ole mitään muita aineita, ei sokeria, ei lisäaineita, siis mahtavaa. Bulgarian jogurtin kanssa murot (sanoisin kyllä tätä ennemminkin mysliksi) kaipasivat jotain makeutusta, joten kokeilin juoksevan luomuhunajan kanssa ja nehän sopivat yhteen oikein mainiosti! Haluan ehdottomasti muitakin makuja, seuraavaksi ehkä puolukkaa. Juntulan luomutilalla on näemmä myös nettikauppa.

These organic cerials by Juntula are from Musta Pekka. I must be in the target group since the beautiful yellow row of packages just made me stop. From many alternatives I decided to try first the blueberry flavour, because blueberries taste like summer. With Bulgarian yoghurt they needed some sweetener, and I added some organig running honey – it was a great combination! Juntula’s organic farm also has an online shop.

Rio Colaa ja yllärilakua

29.07.2011

Voi sitä tipun onnen päivää, kun tajuttiin kaupassa että Laitilan Rio Colassa ei ole kofeiinia. Tähän saakka kokis on ollut tenavalta nounou, meillä moiset myrkyt sallitaan vain täysi-ikäisille. Kolahetken, joka tuntui erittäin juhlavalta hetkeltä, kruunasi yllärikupillinen tuoretta tehtaanmyymälän lakua. Mökillä lomaillessa nääs tehtiin retki Vaajakoskelle Pandan tehtaanmyymälään, jossa ystävällinen myyjä päästi meidät turistit sisään, vaikka kauppa oli sulkeutunut jo viisi minuuttia aiemmin. Halusimme päästää ystävällisen myyjättären nopeasti kesäpäivän viettoon, ja rohmusimme parissa minuutissa kuusin käsin ostoskoppaan lakritsaa. Ilmaistakin se siellä on, melkein.

It was a happy day when my daughter realised there’s no caffeine in Laitila’s Rio Cola. Until now any coke has been borbidden from her. The cola moment, that felt like a very festive moment, became even better with a surprise liquorice cup.

Vaihtoehtoinen taukopaikka (nro 2)

27.07.2011

Witikkalan Kartano Jämsässä elää uutta elämää. Aivan keskustassa sijaitseva kaunis kartano oli pitkään huonossa kunnossa ja vailla huolenpitäjää. Muistan, että sen purkamisestakin joskus huhuttiin. Nyt kartanossa kelpaa – siellä on muun muassa sisustusliike, joka levittäytyy kartanon moniin huoneisiin. Runsas, ehkä hieman liiankin tavarantäyteinen liike ei ole selkeän tyylin ystävälle, mutta valkoisesta romanttisesta tyylistä pitävälle täältä löytyy tuotemerkkejä mm. Riviéra Maison, Lene Bjerre, Comptoir de Famille ja Bloomingville.

Kartanon kahvilassa myydään kahvileipiä ja pikkusuolaista, kahvi tarjoillaan kultareunaisista ruusukupeista. Jyhkeillä, oikeasti vanhoilla kalusteilla sisustettu kahvila on käymisen arvoinen. Kahvilan perältä löytyy se varsinainen nähtävyys, Paavo Virtasen kauppamuseo. Paavon kyläkauppa Koskenpäällä oli kaikille paikkakuntalaisille tuttu, ja on aivan mahtavaa, että kaupan sisustus on nyt säilytetty museona täällä kartanossa. Paavon eläessä kauppa oli tunnetusti aina auki, ympäri vuorokauden, 70 vuotta putkeen. Kauppamuseossa on esillä vanhoja pakkauksia ja purkkeja, niitä voisi tutkia loputtomiin.

Witikkalan Kartano in Jämsä lives a new life. The beautiful estate locates in right in the centre of the city. Now the renovated building holds an interior shop, a mansion-style cafe and a museum of a shop, which was originally kept by local Paavo Virtanen. Paavo’s famous shop was open 24/7 for 70 years.

Tiput kalassa

26.07.2011

Viikko mökillä, eli viikko laiturilla. Tienasin tällä helteellä omaisuuden, sillä tipu lupasi euron jokaisesta kerrasta kun mamu tulee uimaan. Yksi ilta mies heitteli uistinta laiturinnokassa ja jälleen kerran vailla saalista. Me kalanaiset sen sijaan hoksattiin, että rantakaislikossa oli säpinää. Yhdessä tuumin lähdettiin matoja kaivamaan (sori äiti, keskellä pihaa oli sellaista multaisen oloista maata) ja haettiin onki autotallin takaa. Kalojahan alkoi nousemaan sellaista tahtia että hyvä kun ehti koukun laittaa veteen niin nappasi! Muhkeitä särkiä sieltä nostettiin, mehän ei kalalajeissa nirsoilla, kunhan jotain saadaan. Onneksi raukkismutsilla on vähän reippaampi lapsi, yhteispeli toimi niin, että minä ongin ja tipu irrotti kalat koukusta. Välillä se jahtasi laiturilla pomppivia sinttejä käsillänsä. Kaislikosta kuului suuri pulahdus, ja oitis tähtäsin koukkuni samaan paikkaan. Mahtava lahna tarttui kiinni ja rottinkinen onki meni poikki! Onneksi oli paikalla vielä toinenkin apuri, joka yltti kädellä kohosta kiinni ja kaislikossa sätkivän lahnan haaviin. Kalat tulille ja aijai että oli hyvää!

A week at the cottage – a week on the pier. One evening my spouse was fishing from the pier and had no catch, this time either. We fisher women noticed the movement in the reeds and went to pick a fishing rod and dug up some worms. The fish started to catch really fast! In the chicken-mom’s and unchicken-dauhger’s cooperation the mom keeps the rod and the daughter takes the hook out of the fish and puts them in a bucket. I heard a big splash and got a big bream(?) from the reeds, and then the fishing rod broke! Luckily the 2nd assistant was available and cathced the escaping fish with a net from the water. Fish on the fire – and yes, it tasted good!