Arvasin sen. Kun vie vintille muutamaksi vuodeksi astiat, joihin on pahasti kyllästynyt, niitä rupeaa taas kummasti kaipaamaan. Sinisen himo on hiipinyt pitkin syksyä ja olen miettinyt, josko nyt olisi aika. Toimistolla myös tarvitaan teepannua ja tiesin että sekin oli pakattu tuohon samaan ”Siniset astiat” -lapulla merkattuun pahvilaatikkoon. Tyhjensin niitä varten yhden hyllyn olkkarin astiakaapista ja saman verran pakkasin vintille pois vietäväksi. Haaveilenkin sellaisesta vintillä olevasta selkeästä hyllykköjärjestelmästä, jossa voisi säilyttää kaikkia ylijäämäastioita. Se olisi sellainen oma, ilmainen kotikirppis. Astioita on siellä meinaan laatikko jos toinenkin, en edes tiedä tarkkaa määrää.
Näihin sinisiin liittyy paljon muistoja ja ovat mulle rakkaita. Kiltat (pienet kahvikupit, kermakannu, kakkulautaset, teekannu) on 50-luvulla olleet isovanhempien keittiössä. Salmiakkikuvioidut valkoiset vadit on opiskeluaikojen edullinen kirppislöytö. Valkoiset Timo Sarpanevan suunnittelemat Rosenthalin Suomi-sarjan kermakon ja sokerikon löysin muutama vuosi sitten pienen paikkakunnan antiikkiliikkeestä yhteensä 20 eurolla.
*****
I knew it. If you take some dishes you are bored with to the attick for a couple of years, you start to miss them again. I’ve been graving blue for a while so I thought now would be the time. I fetched the blues back and placed them in the living room cabinet. The same amount of dishes I packed back to the attick. It’s been a dream for some time, to organize a private and free ”flea market” to the attick. You know, there is a box or two full of dishes.
The blue Kilta dishes are from 50’s and been at my grandparent’s kitchen. They are very dear to me. The white creamer and sugar cup from Rosenthal, design Timo Sarpaneva, I found from a small town antique store with 20 euros. It was a very good bargain, since the original price is much more higher.
13 Comments
Tuo sinisten takaisinmarssi kävi nopeammin kuin osasin odottaa. Itse ehdin hävittää melkein samanmoisen sinisenkavalkaadin kirppareilla ja nyt niitä olisi jo taas kaivattu. Marimekon siniset ovat aikast herkullisia näistä uusista.
Voi mitä ihanuuksia! Koskaan ei kannata heittää laatutavaraa hukkaan, sillä kuten äitini sanoo ”aika tavaran kaupitsee”. Ja miten ihanaa onkaan tehdä löytöjä omista kaapeista! :)
Sininen keramiikka on ikuista.
Sulla on mun unelmien astiakaappi sisältö;).
Siniset Arabiat kiehtovat tällä hetkellä.
Timo Sarpanevan suunnittelema Suomi astiasto on ajaton ja nyt sitä saisi Stokkan Hulluilta Päiviltä alennuksella.
Sinä olet omasi hankkinut hullun halvalla! Onnittelut!
Onpa kauniita. Varsinkin tuo kannu ja nuo ensimmäisen kuvan astiat. Onneksi olit säästänyt!
Olen monta vuotta harmitellut, kun tuli aikanaan nuorempana kerättyä Teemaa sinisenä. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen totaalisesti ja täydensin sarjaa valkoisella. Saapa nähdä sytynkö siniselle uudestaan, kun se selvästi alkaa uudelleen nousemaan pinnalle.
Ja tämähän tykkää!!
Ihania! Ja erityisesti tuo ekan kuvan sininen kermakko mielyttää silmää. Pakko ostaa uustuotannon valkoinen itselle. Tai jos joulupukki toisi?
Ja hei ihanaa blogia kirjoitat! Nautinnollista lukea!
Pienimopo: Vähän yllättäen tää mullakin kävi, ihan vähän aikaa sitten sinine oli vielä täys yökötys. No, kobolttiin lasiin en vieläkään tunne minkäänlaista vetoa (eikä multa sitä löydykään). No mutta, nyt hankit sieltä Marimekosta muutaman sinisen lohdutukseksi niistä kirppiksellä myymistäsi.
Henna: Hyvä sanonta – ja pitää niin paikkaansa!
Sarp: Samoin, ottaisin myös sun astiakaapin sisällön ihan mieluusti :D. Kiitos hei tuosta Suomi-vinkistä! En ollut huomannutkaan, vaikka pläräsin Hullareiden vihkon kannesta kanteen.
Saija: Eikö vaan! Ehkä arvostan näitä vähän enemmän tästä eteenpäin…
A: Mulla on taas Teemaa isot läjät myös keltaisena – just niitä ylioppilaslahjaksi saatuja. Ne on vielä vintillä, saas nähdä näkeekö ne koskaan päivänvaloa. Miksen ollut noin fiksu ja hankkinut myös valkoisia.
Kotilo: Jeee! Eikö ole ihme miten sininen on yhtäkkiä niin kivaa.
Junnu: Kaunis kiitos! On kyllä ihanaa, että Iittala ottaa näitä nyt uustuotantoon. Voi hankkia ne mitkä jäi joskus aiemmin kaivelemaan. Valkoinen teekannukin olisi aika ihana…mutta mitä sitä nyt kahdella tekee. Toisaalta, astioita ei voi olla koskaan liikaa…
Mä oon aina ollut sinisen fani!
No kieltämättä mietinkin että sulle kyllä sininen on jotenkin luonteva väri :)
Mahtava idea viedä välillä jemmaan astioita. Munkin täytyis kokeilla. Olen ollut niin kyllästynyt just noihin sinisiin jo useamman vuoden. Sun kuvissa ne näyttää taas jotenkin kivoilta. :)
Eikö tunnukin ne taas ihmeen raikkailta? Jemmaan vienti kannattaa – sieltä tekee sitten kummia/kivoja löytöjä aina myöhemmin :)
Oi mitä ihanuuksia!