Monthly Archives

marraskuu 2011

Seilaavat metallipurkit ja itku Elovenasta

06.11.2011

Saksasta Butlersilta eri reissuilla löydetyt metallipurkit eivät meinaa löytää paikkaansa keittiöstä. Laitoin ne nyt tuohon. Töks. Näkkärilaatikko on ollut siinä mielessä kätevä, ettei sisällöstä voi hirveästi erehtyä, Brandt-boksille pitäisi vielä löytää joku järkevä käyttötarkoitus, Suomessa kun ei kyseisiä tuotteita myydä (vai myytäisiinkö jossain? Ne olis niin käteviä pikku eväitä lapsen laukunpohjalle). Siitä tulikin mieleeni, että harmittaa ihan älyttömästi, etten ostanut sitä Elovena-metallipurkkia kun niitä vielä kaupasta sai. Ostaisin sellaisen tosi mielelläni jos jollakin olisi myydä ylimääräinen. Myös se Kellogg´s Corn Flakes -metalliloota kiinnostaisi, saisikohan niitä vielä jostain? Olisi aivan mahtavaa jos joku vinkkaisi ostopaikan.

Butlers on tosiaan keittiötarvikkeisiin ja keittiöaiheisiin lahjatavaroihin erikoistunut ketju, joita on lähes joka kaupungissa Saksassa. Suurin osa valikoimasta on hirveää huttua (näin kiltisti sanottuna), mutta sieltä voi tehdä mahtavia löytöjä. Metallipurkit esimerkiksi käyn aina katsastamassa. Keittokirjoja siellä on myös paljon, mutta itse en valitettavasti kokkaa saksaksi.

*****

These German Butlers’ metal boxes just sail around in the kitchen. I’ll just put them here. These remind me of the Elovena-box that is no longer sold anywhere. Would be great if someone could sell one for me. Also I’m missing the Kellogg´s Corn Flakes metal box, can you buy them anywhere anymore?

Ikkunalaudat valkoisiksi

04.11.2011

Kun muutettiin, ajattelin että onpa kiva, 50-luvun pilkkubetoniset ikkunalaudat ovat pysyneet koskemattomina tähän päivään saakka. Harmaat ikkunalaudat tuntuivat kuitenkin jotenkin tunkkaisilta ja kun näin naapurilla ne valkoisiksi maalattuina, en enää muuta halunnut. Arkkitehtiystävän antaman siunauksen (muistutti että saahan sen maalin poiskin jos haluaa) jälkeen uskoin ettei tässä olla koko kämppää pilaamassa. Valkoiset niistä siis tuli, miehellä lähti onneksi taas mopo käsistä ja uusi samalla koko asunnon hilseilevät ikkunankarmit ja syvennysten maalisivut.

Nyt jotenkin kaikki ikkunoiden kamat näyttää raikkaammilta – ainakin uskottelen itselleni. Nuo Jarsitkin oli ensin tuossa keittiön ikkunalla ihan töksyt. Mitä olette mieltä, tehtiinkö emämoka? Vanhassa jutussa Aarre autotallista voi kurkata miltä ennen näytti.

*****

When we moved here, I was happy that the 50’s windowsills were untouched, original black and gray dotted concrete. The dark color then started to look stale, and when I saw the neighbours white painted windowsills, that’s all I wanted from then on. After my architect friends blessing (she told that the paint can be taken off, if wanted) I believed that we wouldn’t be ruining the whole apartment.

Now the stuff by the window look more fresh – at least I convince myself. Those Iittala Jars were before so odd looking here. What do you think, did we go wrong?