marraskuu 2012

Olen teeleipäihmisiä. Eli niitä, jotka tykkäävät leipoa sörssäämällä kaikki ainekset kerralla keskenään, sillain vaivattomasti ja tietenkään sotkematta käsiä taikinaan. Tässä on jokunen vuosi tehty teeleipiä sillä seiskaluokan kotsankirjan reseptillä, mutta nyt löyty parempi, uskokaa tai älkää. Mikä se kirja oli? Siinä oli joku mansikka tai vastaava kannessa. Tässä piti kyllä nyppiä voi ja jauhot (se puuha olisi voitu jättää kokonaan keksimättä, mutta nyt on onneksi yleiskone joka hoitaa homman), mutta muuten vaivansa väärti.

Näistä sinisistä mummon vanhoista Killoista opiskeluaikana juotiin vaniljateetä kupponen jos toinenkin. Tuolloin tosin pahimmissa köyhistelyfiiliksissä teeleivän taso koki pienen notkahduksen, sillä tarkan markan Maire ei raaskinut ostaa maitoa taikinaan, se kun oli niin kallista. Vedellä mentiin.

Kamalan laiska olen myös reseptejä jakamaan, mutta ajattelin että jospa joku saisi näistä yhtä hyvän mielen kuin minä. Ohje on Olivian Täydellinen ohje -keittokirjasta. Mitään rusinoita ala skonsseihini tunkemaan, kuten ohjeessa neuvottiin, juustoraasteella mennään: 4 dl jauhoja, 1 tl leivinjauhetta, 1 tl ruokasoodaa, 1 tl suolaa, 1 tl sokeria, 1 dl juustoraastetta -> sekoitetaan. Nypi 50 g voita jauhoseokseen. Lisää 2 dl maitoa tai piimää. Painele pienellä lasilla tai pyöreällä muotilla 3 cm paksuisesta levystä skonsseja, voitele ne. Uuniin 200 astetta ja 15 minsaa. Ja oleellinen neuvo: älä pyöräytä muottia, muuten skonssit kaatuvat kenoon. Näin tein ja pystyssä pysyivät.

*****

I’m a scone person. Which means I like to bake putting all the ingredients into the bowl at the same time and just mix. Without getting hands in it. English scones with tea are my favourites — but without raisins. It has to be cheese in it.