Vähän vanhaa, vähän tuunattua, vähän oranssia

20.01.2013

Viime kesänä äitiysloma-asioita selvitellessäni ystävällinen Kelan työntekijä kutsui minut takahuoneeseen tutustumaan äitiyspakkaukseen, jonka beigensävyinen sisältö sinetöi päätökseni. Päätin jättää äitiyspakkauksen väliin, sillä halusin vauvalle tavaroita joista oikeasti pidän. Jos olisin ottanut pakkauksen, sen sisältö olisi mennyt meillä aivan hukkaan. Nyt vauvalta kuitenkin puuttui makuupussi, joka olisi tullut pakkauksen mukana. Mieheni sisko onnistui lukemaan ajatukseni, ja antoi meille lahjaksi itse päällystämänsä vanhan äitiyspakkauksen makuupussin. Se on aivan ihana, ja sopii mainiosti täysmustiin Brion Happy -vaunuihin.

Sitteri oli toinen kysymysmerkki. Esineenä ne ovat yleensä järtsyjä rotiskoja, joita joutuu vaan väkipakolla kotonaan katselemaan. Taas kerran eräs ystävä ratkaisi asian puolestamme. Hän löysi oranssin 70-luvun (?) sitterin vanhalta vintiltä, ja ajatteli sen sopivan meille. Ja tässä se nyt on — kyllä tällaista katselee ihan mielellään. Kiitos vielä molemmille meedioille!

*****

An old baby sleeping bag is covered by new fabric by our baby’s aunt. A friend found this 70’s baby sitter from an old attick and just knew I would like it. Thank you both!

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply niina 20.01.2013 at 1:26 pm

    Nuot vanhat sitterit on kyllä niin huikeita!! Sopivan simppeli malli ja helppo tehdä uusia päällisiä vaik joka muksuille :)

    • Reply Maire 22.01.2013 at 3:38 pm

      Tämäkin päällinen taitaa muuten olla itse ommeltu.

  • Reply Sarp 20.01.2013 at 4:16 pm

    Joo, äippäpakkauksen tavarat kaipasivat tiukan hintakilpailun ohessa myös muotoiluosaamista.

    Hyvät olet löytänyt. Meillä on ollut BabyBjörnin sitteri kovassa käytössä ja se oli mukavan yksinkertainen.

    • Reply Maire 22.01.2013 at 4:21 pm

      Tuon beigen pakkauksen jälkeen on tullut jo vähän freesimpikin yksilö. On varmasti hankala pitää pakkauksen kustannukset aisoissa ja samalla yrittää pitää sisältö nykyaikaisena. Varmasti joutuu kompromisseja tekemään.

      Näin tuossa viikko sitten yhden useamman vuoden vanhan BabyBjörnin sitterin, se oli kyllä myös aika hieno, sellainen farkkukankainen. Eli ei ne kyllä ihan kaikki hirveitä ole!

  • Reply Annukka 21.01.2013 at 9:13 am

    Huikea tuo sitteri. Valokuvatodisteiden mukaan olen itse kiikutellut moisessa joskus 110 senttimetriä sitten, vaan kadonnut on aarre sittemmin. Onnistuin murtamaan kaksi varvastani potkaisemalla ne vahingossa nykymallin tukijalkaan pari viikkoa sitten. Se on aina kulkuväylällä. Vaikka sen nostaisi kaapin päälle, se onnistuisi silti osumaan jotenkin tielle.

    • Reply Maire 22.01.2013 at 4:23 pm

      Auts! Ja voit uskoa että meilläkin on varpaat kolisseet keittiössä… tuo rautalankaosa on niin huomaamattoman ohut. Nyt on jotenkin ehkä oppinut varomaan, mutta yöllä hämärässä aina sattuu ja tapahtuu. Toivottavasti varpaasi toipuvat pian :(

  • Reply Lyde 22.01.2013 at 11:36 pm

    Meillä oli tuollainen sitteri isompien lasten ollessa vauvoja, mutta olen sen hävittänyt aikana ennekuin osasin yhtään ommella. Nyt vähän harmittaa kun olisin voinut tehdä siihen uudet päälliset! Noissa on muuten sellainen ”katapultti-ominaisuus”, että isompi sisarus saa halutessaan singottua vauvan, no, jos nyt ei aivan ilmaan, niin nenälleen ainakin. Kannattaa pitää mielessä ;-)

    • Reply Maire 24.01.2013 at 11:36 am

      Haa :), katapultti! Huomasin että sitteri taipuu aikalailla taaksepäin. Onneksi tämä isosisko on jo sen verran iso, että osaa varoa.

  • Reply Eppu 23.01.2013 at 11:26 am

    Itse olen pötkötellyt samanlaisessa sitterissä vuonna -81. Mahtava löytö, pidä kiinni.

  • Reply Laura 23.01.2013 at 7:50 pm

    Mä kanssa koin äitiyspakkauksen avatessani vahvan beige-valkoinen-yliannostuksen. En ymmärrä miksi vauvan pitäisi olla aina värittömissä. Ratkaisin ongelman värjäämällä lähes koko paketin sisällön parilla eri värillä. Toimii hyvin myös pukluisten vaatteiden ”raikastamiseen”.

    • Reply Maire 24.01.2013 at 11:36 am

      Tuo värjääminenhän on loistoidea!

  • Reply minna 06.05.2013 at 3:29 pm

    Samanlainen sitteri löytyy vintiltä.Toinen oli vihreä, se jotenkin hajos.Ne ostettiin 15 vuotta sitten, mutta saattavat silti olla jotain 70-luvun jäämistöö :D

  • Reply Liirumlaarummies 02.03.2014 at 9:17 pm

    Kenenhön vintti tuo Tarjanteenkadun roskakatos on? Aikamoinen sattuma että löydän tätini ompeleman itse roskiin heittämäni sitterin kuvan netistä, mutta tiedoksesi että se todella on heitetty roskiin. Kenenkään vintiltä ei ole voinut tuota täysin samanlaista ja samallailla saumoista kinnaavaa, jalkatuen hitsauksen pettänyttä sitteriä löytyä.

    • Reply Maire 03.03.2014 at 12:06 pm

      Voikohan se olla sama? Meillä sitteri oli vain lainassa, ja nyt se on jo palautettu kun vauva kasvoi isommaksi. Ystäväpariskunta löysi sitterin sukulaiselta, ja jäin siihen käsitykseen että se olisi ollut heidän perheellään käytössä 70-luvulla. Tässä muuten ei ollut mielestäni jalkatuessa mitään vikaa, oli aivan ehjä. No mutta onneksi kuitenkin tällä sitterillä on onnellinen loppu ja vielä paljon elämää edessään :)

    Leave a Reply