Muutto maalle? / Moving to the countryside?

03.09.2015

peltomaisemaSellainen yksi ajatus tässä on nousemassa koko ajan enemmän ja enemmän pinnalle. Nimittäin jonkinlainen asteittainen siirtyminen landempaan paikkaan. Oma pää vaan tuppaa olla sellainen, että sieltä pukkaa asumiseen liittyvää ideaa alituiseen, joten olen oppinut olemaan hiiskumatta kovin suureen ääneen näistä haavevariaatioista, jotka joskus joku ymmärtää vahingossa valmiina suunnitelmina. Paitsi tietenkin isä ja äiti, sisarukset, oma perheeni ja läheiset ystävät ovat jo tottuneet suodattamaan sopivaksi tämän kaiken suunnitelmien ja ideoimisen ryöpyn.

Pystyn helposti näkemään omaa elämää pitkälle eteenpäin, ja varsinkin asumiseen ja kodin sijaintiin liittyy vielä paljon toteutettavia haaveita. Vaikka pystyn suunnittelemaan asioita pitkälle ja johdonmukaisesti, osaan myös kuunnella intuitiota ja tarttua rohkeastikin kiinni asioihin joista vaan tulee ”se tunne”. Enpä muista, että koskaan olisin yhtään virhearviota tehnyt, ja on ollut ihana huomata että avomies osaa kuunnella vaistojani herkällä korvalla eikä tyrmää jokaista hullulta tuntuvaa ideaa. Sanoo itsekin, että on oppinut parisuhteessamme sen, että ideoitani maistellessa ne alkavat yleensä ensijärkytyksen jälkeen tuntua erittäin hyviltä. Kuten tämän talon osto. Ja muutto Saksaan (kauan sitten). Ja mökin osto (vuosia sitten). Ja toisen lapsen saaminen. Että aika hyvä mies. Sellainen hitaasti syttyvää savolaista sorttia, mutta kun vauhtiin pääsee niin eihän sitä mikään pysäytä.

Myös oma, toimiva yritykseni mahdollistaisi tällä hetkellä muuton oikeastaan ihan minne vain, mikä on ajatuksena varsin kutkutteleva. Avomiehen työn toimiala vaan on aika hyvin sidottu isoihin kaupunkeihin, ja veikkaanpa ettei mikään työnantaja suostu antamaan etäpäiviä 24/7. Kun pitkät työmatkat on meiltä ihan täysin poissuljettu, sellaisista ollaan päästy eroon jo ajat sitten.

Tavoitteena on siis vähentää töitä ja keventää, keskittyä vielä enemmän luomiseen, omaan perheeseen ja taloon. Olemme aika aikaansaavia ihmisiä, joten tuntuu että tarvitsisimme vähän enemmän vielä vapauksia omien ideoiden toteuttamiseen. Liittyivät ne sitten kasvihuoneen rakentamiseen, nukkekodin restaurointiin, luomuviljelyyn, sisustuskauppani kasvattamiseen tai fillaritallin pitoon. En tiedä vaan olenko ihan vielä, nyt vuonna 2015 vielä tähän valmis.

Käyn isoja henkisiä taisteluita parhaillaan, sillä nyt olisi myynnissä yksi aika mahtava paikka (unettomia öitä takana). Vanha 1800-luvun talo pelto- ja järvimaisemin, hyvin erikoiseksi rempattu, logistisesti aivan loistavalla sijainnilla. (Anteeksi Kiinteistömaailman välittäjä ja Kiinteistömaailma, pöllin tämän kuvan röyhkeästi suoraan myynti-ilmoituksesta. En vaan saa tästä silmiäni irti.) En paljasta paikkaa nyt tämän enempää. Kuten huomaatte, puhun tästä kaikesta edelleen yksikön ensimmäisessä persoonassa, sillä avomies on vielä siinä ”ihan päätön idea, ei meillä ole rahaa tähän” -vaiheessa. Mutta katotaan tätä huomenna uudestaan.

Näen tietenkin tosi paljon plussia rauhallisempaan elämäntahtiin siirtymisessä ja yrittäjän vapaudessa, mutta myös tosi paljon miinuksia. Mm. nämä asiat pelottavat: tuleeko kukaan meille kahville/viinille? Voiko mihinkään muualle mennä kahville/viinille? Joutuuko talvet kökkimään yksin kylmässä tuvassa kitisevän perheen kanssa? Alkaako hiljaisuus ahdistaa? Tunteeko että jää jostain paitsi, kun ei ole kaiken kulttuuritapahtumien ytimessä? Kulkeeko bussit, miten lapset pärjää koulumatkoista? Ollaanko maalla yhteisöllisiä, jeesitäänkö naapuria vaiko kyräillään omilla tonteilla? Voiko jotenkin yhdistää asumisen Helsingissä ja parin tunnin päässä maalla, niin etteivät kustannukset karkaa käsistä (ideoita tähän otetaan vastaan)?

Koska nyt tulen kaapista tämän asian kanssa, olisi tosi kiva vaihtaa ajatuksia muiden saman asian kanssa kamppailevien kanssa. Olisi kiva kuulla esim. mikä jarruttaa? Mitä ajatuksia työllistymisestä maalla? Mikä muutossa pelottaa? Ja ennen kaikkea olisi aivan ihanaa kuulla kokemuksia jo maalle muuttaneilta meidän alan tyypeiltä (muotoilijat, yrittäjät, kirjoittavat ihmiset, jne.).

Living in a city now, in a great house, but still dreaming of a landscape like this. It’s available and on the market, a house with this view… Moving completely is a big thing, but how to solve this and getting perhaps all, both city and country side?

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Anne 04.09.2015 at 9:09 pm

    Elämäni paras päätös oli muuttomme maalle. Meillä tosin ei pieniä lapsia -kotona vain yksi lukiolainen. Toki maalta on välimatkat – ja aikaiset arkiaamut (työmatkaa kertyy n.100 km joka päivä).Huonot puolet olikin siinä ja nekään ei rassaa. Hyviä puolia on yllinkyllin. Luonto, rauha, ihana kylähenki ja ihan ihmeellinen auttamisenhalu- en muuten kokenut vastaavaa kaupungissa…tähtitaivas näkyy..listaa jatkais loputtomiin…ja meilläkin se oli juuri se ”tunne” joka ohjasi ja kaikki tapahtui hyvin nopeaa. .en vaihtais takaisin.

    • Reply Maire / Kettukarkki 06.09.2015 at 11:14 am

      Onpa mukava kuulla! Kävin kurkkaamassa blogiasikin myös – näytti kivalta (tuo linkki muuten ohjaa väärän paikkaan, mutta löysin).

  • Reply Marika 06.09.2015 at 10:30 am

    Heippa! Nyt on ihan pakko kommentoida: käytiin katsomassa tuota ihan samaa paikkaa viime viikolla. :)

    Haaveita täytyy aina olla. Niillä on kummasti eteenpäin vievä voima. Uskon, että haaveet on myös tehty toteutettaviksi. :) iloa ja onnea syksyyn!

    • Reply Maire / Kettukarkki 06.09.2015 at 11:16 am

      Hauska kuulla! Ja aika hyvin kuvasta tunnistettu. :)

      Saas nähdä mitä tapahtuu, mutta tutkitaan asioita hiljalleen ja yritetään pitää jalat tukevasti maassa.

      Ihanaa syksyä sinulle myös!

  • Reply jenniferzebra 10.09.2015 at 9:58 am

    Maalle muuttoa testattu, asuimme 5 kk mökillä, okei 50 km Helsingistä:) mutta mökillä kuitenkin! Tarkoitus oli testata, jos tuntuisi hyvältä voisi vaikka tonttia/taloa katsella sieltä suunnasta. Hyviä puolia löytyi paljon, mutta totesimme molemmat, että rakastamme liikaa vilkkaampaa elämää ja toimivaa julkista liikennettä. Ja spontaaneja kyläilyjä, meillä kaikki läheiset asuvat Helsingissä. Ja itse käveltyä päiväkotimatkaa/jatkossa koulumatkaa. Ja liutaa kavereita samassa talossa/ihan vieressä. Ja sitä, että ei tarvitse välttämättä autoa ollenkaan. Jajaja, liikaa syitä löytyi helposti. Mutta teidän talo olisi meidän unelma, pihaa ja terassia olen ihaillut koko kesän!

    • Reply Maire / Kettukarkki 10.09.2015 at 11:22 am

      Moi Jenniferzebra – kiitos ihanan pohtivasta kommentista! Kiva kokeilu teillä takana, arvostan!

      Hyvä pointti tuo toimiva julkinen liikenne – riippuvuus pelkästä omasta autosta tuntuu ahdistavalta, kun on tottunut siihen että julkisella pääsee kaupungin sisällä edullisesti liikkumaan.

      Ja onpas mukava kuulla että meidän talo ja piha herättää positiivisia ajatuksia, kiitos! Kyllä me itsekin yritetään tästä nauttia täysin siemauksin, onhan tässä elely aivan mahtavaa. Ja tuo terassi on vaan niin ihana. :)

    Leave a Reply