Monthly Archives

joulukuu 2015

Meidän rempat 2015

31.12.2015

Tämän postauksen tekemistä olen odottanut. On kiva itsekin nähdä mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä toisen asumisvuoden aikana tässä talossa. Ollaan saatu valmiiksi tosi isoja juttuja, joista ollaan nautittu sitten täysin siemauksin (kuten terassi), mutta paljon on ollut suuruudenhulluja suunnitelmia, joiden toteuttaminen on väkisinkin siirtynyt ensi vuodelle (kuten kellarin kylppäriremontti – ei jaksa, ei oo rahaa, ei oo aikaa). Täällä tokkiisa tapahtuu koko ajan kaikkea pientä nikkarointi- ja sisustushommelia, mutta niitä ”pieniä” en ole nyt tähän postaukseen kerännyt.

Koululaisen huoneen uudistus

Meidän 11-vuotiaalle tehtiin tämä yllätysremontti viime helmikuussa, kun lapsi itse oli mummolassa hiihtolomaa viettämässä. Tapetit läks, seinät maalattiin, kalusteita tuunattiin ja tytölle ostettiin pieniä sisustusyllätyksiä, kuten vanerilokerikot, musta roskis ja pieni kampauspeili Ikeasta. Tätä oli tosi kiva tehdä Aaveen kanssa kimpassa. Vauhti oli melkoinen, sillä deadline oli tiedossa. Muistelisin, että ihan viime minuuteilla laittelin vielä tyynyjä paikoilleen. Muistaakseni tässä isoin homma kuitenkin oli listojen laitto – viistokattoiseen huoneeseen melkoista askartelua, kattoparrujen ympäristöt varsinkin. Se pitää vielä sanoa, että huone on edelleen yhtä siistissä kunnossa kuin näiden kuvien ottamisen aikana – ihan käsittämätön lapsi.

On sellainen tunne, että toisen tytön huoneeseen saattaisi olla tulossa vastaava remppa tämän talven aikana. Katsotaan mitä reiska sanoo.

Lue lisää: Koululaisen huoneen sisustus

koululaisen_huoneen_muutos
Takan muuri vaaleaksi

Ruskea takkamuurin maalaaminen ei ollut remppalistalla kiireellisten kärjessä, ja koko homma odottelikin vähän viitsijää. Kuten kuvasta näkyy, viitsijä löytyi ja maalaaminen tapahtui sitten melko tohinalla, ja koko tarina – sekä hyvä maalivinkki – löytyy tuosta alla olevasta linkistä. Tää oli siis tosi pieni urakka, mutta lopputulos oli todella raikas ja erinäköinen.

Lue lisää: Maalattu takan muuri

takan muurin maalausSokkelin maalaus

Onkohan käynyt niin, että tästä ”pikkurempasta” en ole vielä ehtinyt postausta tekemään. Kesän 2015 alussa piti maalata talon sokkeli alta pois, jotta päästäisiin sen varsinaisen terassiremontin kimppuun. Ahkera savolainen muistaakseni ilmoitti yksi päivä, että nyt alkaa maaluu, hae tuo tullessas tasoitetta ja maalipurkki, niinku heti. Joku pieni kiire siinä sitten tuli, ja valitsin tuon värin ”sormi värikartan tummimpaan läiskään” -periaatteella. Ihan ok tuli, mutta olisi voinut olla vielä vähän tummempi. Näin jälkikäteen ajatellen. Maalina käytettiin Tikkurilan Yki-sokkelimaalia. Tuo alkuperäinen sininen näyttää tässä siksi niin rupiselta, että siitä pinnasta oli jo painepesurilla saatu kunnon läiskiä irtoamaan. Me aina puhuttiin, että se oli tää rupinen sokkeli joka teki meidän talosta kadun ”halloween-talon”, johon kukaan ei uskalla tulla esim. virpomaan.

Samaan syssyyn se kunnosteli noita kellarikerroksen ikkunoita – oli rapsuttelua, paklaamista ja maalaamista. Raikastui ihan kunnolla. Että tervetuloa virpojat.

sokkelin_maalaus_2015Uusi takaovi ja terassi

Ja tässä. Meidän tän vuoden voimainponnistus. Monivaiheinen muutostyö alkoi jo talvella lupahakemuksineen ja arkkitehdin piirustuksineen, ja päättyi sopivasti sinne kesän (ainoan) hellepäivän tienoille. Tämä oli ehdottomasti jännittävintä mitä olen koskaan tehnyt – tuollain nyt taloon vaan iso reikä – mutta ehdottomasti paras remppa ikinä. Muistan sen aamun kun terassi oli valmis, laitettiin tyttöjen kanssa uusi kukallinen pöytäliina pöytään ja siitä vaan uudesta ovesta asteltiin uudelle terassille croisantteja syömään aamuaurinkoon. Myös työhuoneeni sai ihan uuden valoisan ilmeen, ja erittäin avaran näkymän takapihan puutarhaan.

Tässä työnjako meni niin, että minä hoidin lupa-asiat, tarvittavat piirustukset, aikataulutuksen, timpurin ja rakennesuunnittelijan etsimisen, ja savolainen teki isäni avustuksella terassin. Monen päivän urakka oli se.

Työvaiheita ja selostuksia löytyy useastakin postauksesta, mutta tästä voi aloittaa: Liukuovi ja terassi valmiina

terassi_rintamamiestaloon

Terassi taisikin tuoda loppuvuodelle pienen remonttiähkyn, joten laitettiin vasarat sun muut lepolomalle lähes koko syksyn ajaksi. Keskityttiin kevyempiin.

Jos ensi vuodelle voi povata jotain rempantynkää, voisin veikata listan olevan tässä:

  • Etupihan kuistille uusi lattia (ehkä kuviolliset sementtilaatat, ehkä lautaa) sekä seinät (ehkä tapetti, ehkä paneeli).
  • Työhuoneeseen uusi tapetti
  • Kellarin lattian maalaus
  • Kellarin kylppärin remontti
  • Muutamien ikkunoiden entistys
  • Yläkertaan vievän portaikon tapetointi tai joku muu ratkaisu
  • Pikkutirpsun huoneen remppa ja sisustaminen

Huippista uutta vuotta kaikille!

Kivaa muutosta tapahtumassa

29.12.2015

keltainen_talo_sisapiha

Yksi onnenpotku sai heti perhoset vatsanpohjalle, ja pään sisällä alati poukkoilevat haaveet ja sadat suunnitelmat saivat suunnan tässä yksi kaunis päivä joulukuun alussa – ja nämä suunnitelmat liittyvät omaan työhön. Kuten jo kerroin, me toistaiseksi kuopattiin landellemuuttoajatukset, mikä helpotti ajatusten virittämistä vähän uudelle taajuudelle. Piti selvästi ajatella olevansa kaukana, jotta näkee lähelle.

Heti vuoden alussa tapahtuu jotain kutkuttavan isoa, tällaisessa ympäristössä. Heti kun tämä prosessi alkaa, blogissa ilman muuta mehustellaan aihetta vielä paljon.

Ennen kuin palaan uudestaan blogissa tähän keltaisen talon aiheeseen, luvassa on nyt joululoman aikana muisteloita tämän vuoden remonteista, ja joitain ennennäkemättömiä behind the scenes -otoksia. Tein meidän ensimmäisestäkin vuodesta remppakoosteen, ja saman tyylistä on tulossa jälleen.

Tiilirakennusten syynäystä takana

27.12.2015

makasiini tiilirakennusTässä viime syksy me molemmat Aaveen kanssa ollaan oltu ihan fiiliksissämme kaikista vanhoista teollisuus- ja pientuotantorakennuksista, varsinkin punatiilisistä ja puolihylätyistä. Niitä on mietitty kodiksi, yrityksen päämajaksi ja kaikenlaisia ideoita on pyörinyt päässä. Yhtä olin jo ostomielessä tutkimassa, mutta muutin mieltäni kuitenkin.

Ajattelin tästä aiheesta kirjoittaa, kun niin kovasti meillä on ollut tämä pinnalla nyt useamman kuukauden. Kavereiden kanssa punnittu, mietitty ja etsitty sopivia kohteita. Ja ihania onkin löytynyt. Nyt kuitenkin lopputulos on se, että päätimme tässä nykyisessä kodissa jatkaa onnellista eloamme vielä pidemmälle – eihän me tästä mitenkään pystytä vielä luopumaan. Ihanin talo ikinä. Ja tuo uusi terassikin jo kevättä odottelee.

Viimeisen stopin – tai ainakin pientä jarruntynkää –  tähän ”maallemuuttoasiaan” toi yksi kokemus muutaman viikon takaa, kun ajelin Pirkanmaan kaukaisiin kolkkiin katsomaan yhtä mielenkiintoista kohdetta (iso, todella hieno, keskellä ei mitään). Se tie sinne perille oli toki kaunis kangasmetsäisten salmien halki, mutta paluumatkalla navigaattorista (puhelimesta) loppui akku, ja eksyin totaalisesti jonnekin Pirkanmaan/Hämeen-suuntamille ja suunnistelin ainoastaan auringonlaskun ja paikallisten jussien ohjeiden mukaan. Tuli ”oikoreitit” tutuksi, auto rallitaipaleilla mutaiseksi ja totesin että en pysty vielä näkemään itseäni asumassa niin kaukana kaupungista, tai taajamastakaan. Rauhallinen asuinympäristö on ihan jees, mutta se, että nähdäkseen yhden ihmisen pitää ajaa 100 km, on aika nou.

Muun muassa tällaisia myynnissä olevia kohteita ollaan ihailtu mm. Nokialla ja Kemiönsaaressa. Suurudenhulluja kokonsa puolesta, kyllä.

Tämän lande-eksymisen jälkeen tapahtui vielä yksi toinen asia (vähän mukavampi, kerron siitä lisää), joka maadoitti meidät tänne Helsinkiin kivalla tavalla vielä enemmän. Jotenkin helpottavaa, ettei tarvitse nyt hetkeen näitä etuovia ja oikotietä.

Lohipiirakka joulun kalajämistä

26.12.2015

lohipiirakka

Kun lohileipiä ei viitsisi enää sen seitsemännentoista kerran väsätä, kannattaa tehdä tämä loistava kaikki joulujämät sisäänsä syövä herkullisen mehevä lohipiirakka. Löysin ohjeen parisen vuotta sitten Jonnan loistavasta ruokablogista (jonka ohjeet ovat pelastaneet meidät muutenkin lukuisista mitäs-tänään-syötäisiin-hetkistä), ja sitä on tehty tasaiseen tahtiin varsinkin joulun ympärillä. Reilunkokoisesta piirakasta riittää syötävää vieraspöytäänkin – tästä riittää noin 8 hengelle.

Reseptin löydät Suolaa ja hunajaa -blogista.