Kaunein pyöreä pöytä löytyi

Tuli visio pyöreästä, vähän koristeellisestakin 1900-luvun alun pöydästä, jossa olisi paksu kansi. Plussaa olisi, jos vanha pyöreä pöytä olisi maalattu valkoiseksi tai mustaksi, ja maali sopivasti kulunut vuosikymmenten saatossa. Olin valmistautunut pöydänmetsästyksen kestävän jopa kuukausia – sillä hyvää kannattaa odottaa – mutten arvannut sytyttäväni kynttilöitä ja laskevani viinilasillista sen täydellisen pyöreän pöydän päälle vielä tällä samalla viikolla.

Tarkkasilmäiset ystävät ovat näppäriä silloin, kun etsinnässä on jotain tiettyä, uniikkia ja harvoin kohdalle osuvaa. Ei mennyt kuin pari päivää siitä kun ilmoitin speksit tästä pyöreästä, vanhasta pienehköstä pöydästä Facebookissa, kun punaista lippua alkoi pukata Käpylän kierrätysryhmässä myynnissä olevasta ihanuudesta. Jonottelin pöytää muutaman muun nopeamman jäljessä, mutta onnistuin saamaan sen itselleni kuitenkin – tää oli niin mulle tarkoitettu. Mulle tuli tästä niin hyvä mieli – kiitos kaverit!

Tässä se mun työhuoneessa nyt lepää, katsokaa nyt miten nätti. Jotenkin tällä hetkellä sellaiset helposti saatavissa olevat tusinatuotteet eivät jaksa innostaa, vaan tällaiset uniikit, vanhat yksilöt lämmittävät mieltä paljon enemmän. Koska esineiden historia kiinnostaa, oli kiva kuulla myyjältä tämänkin pöydän olevan hänen isoäitinsä vanha. Mummopöydäksi sitä saatetaan meilläkin kutsua.

Mites muilla, onko kaverit onnistuneet bongailemaan teille kivoja juttuja?

Psst, Kaktus on uusi jouluhavu :)