Monthly Archives

tammikuu 2016

Japanilainen lehtijuttu keittiöstämme ja se yksi voileipä

30.01.2016

Heiii, tämä on unohtunut näyttää ihan kokonaan. Lehti tuli vastaan kun kävin läpi olkkarin nurkassa olevaa lehtipinoa. Japanilainen lifestyle-lehti Giorni kävi kesällä tekemässä juttua meidän keittiöstämme, ja tässä juttu kokonaisuudessaan. Japaniksi tietty.

Kuvaustilanteeseen toimittajan ja kuvaajan kanssa liittyi hauska keskustelu suomalaisten iltapalasta ja kurkkuvoileivästä, ja näinpä tämä perus superarkinen kurkkuvoikkari päätyi japanilaisten ihmeteltäviksi tämä lehden sivuille.

giorni_sisustusjuttu kettukarkki_keittio_giorni pink_kitchen_giorni

Ja minkäs paidan tänään laittaisin

28.01.2016

Vaihtariaikana Saksassa yhdellä kämppiksellä, Michaelilla, oli aina sama tiukka musta t-paita päällä. Sittemmin kävi ilmi, että pyykkikori tosiaan oli täynnä tismalleen samanlaisia t-paitoja – oli ostanut niitä kerralla 7 kpl. Michael oli oikein style jäbä, ja kovin tarkka pukeutumisestaan – hän oli vain ratkaissut aamun asuvalintakiireet nerokkaalla tavalla. Muistin tämän kämppiksen t-paita-asian, kun huomasin etsiväni aina tiettyä mustaa t-paitaa päälleni – ja aina se oli pyykissä väärään aikaan. Nyt näitä paitoja on kaapissani neljä (voikohan tässä vaiheessa enää sanoa että olen kyllä ihan oikeasti kiinnostunut vaatteista).

En yleensä shoppaile Vero Modassa, mutta kerran oikaisin kaupan läpi ja bongasin nämä viskoosipaidat, joita löytyy eri värisinä. Sittemmin olen palannut niitä hakemaan lisää. Paita menee bleiserin alla, villapaidan kanssa, hameen kanssa, minkä tahansa housujen kanssa jne. Kun mietin vaatteita näihin studiolla otettuihin promokuviin, halusin laittaa päälleni jotain ihan supersimppeliä, sellaista mihin yleensäkin pukeudun. Eli musta viskoosipaita (silittämätön ja ryppyinen kuvassa koska pitää olla rebel ja epätäydellinen!), musta pillifarkut, mustat nilkkurit ja hopeakoruja. Eikä talvella vaan pysty laittamaan mitään väriä päälle, kesä on sitten ihan toinen juttu. Ei kyllä todellakaan ole mun juttu töröttää kameran edessä, niin epämukavaa!

Maire_Haarla_kettukarkki660pxMaire_Haarla_660pxMaire_Haarla_06_660px

Design-tärppejä Kölniin

26.01.2016

Kölnin-reissulla italialaisen keittiövalmistaja Boffin showroom oli yksi sisustustärpeistämme. Kävelymatkan päässä keskustan shoppailukaduista sijaitseva 2-kerroksinen showroom poikkesi todellakin muista keittiövalmistajista (kuten myös esim. Bulthaupin) maanläheisien sävyjen ja pinnoissa käytettyjen luonnonmateriaalien ansiosta. Yleensä italialainen, kiiltävää pintaa ja isoja mittakaavoja arvostava muotoilu huutaa – ainakin minun mielestäni – sanoja luksus ja kallis, mutta Boffin kalusteiden puristinen yleisvaikutelma ja vähäeleiset esillepanot olivat miellyttävän askeettiset, ja varmasti muidenkin pohjoismaisten mieleen. Tosin ohuiden luonnonkivitasojen hintoja en edes uskaltanut arvuutella.

Pannurivistö viehätti sen verran, että joutunen tekemään uuden kierroksen Korkeavuorenkadun Fasaaniin, jossa ihailin joulun aikaan upeita kuparipannuja. Myös Piia ja Anna olivat melko fiiliksissä Boffilla!

boffi11_lr boffi66_lr boffi88_lr

Toisella italialaisella merkillä, Morosolla, oli isohko showroom Kölnin messuhallien kupeessa Design Postilla, joka on useiden merkkien yhteinen iso näyttelytila (paikalle löytää helposti imm colognen junapysäkiltä kun suunnistaa kävellen kohti Lufthansan mainosvaloja ja lippuja). Tarkkaan seulotut yritykset vuokraavat hallista tilan vuodeksi kerrallaan, ja harva kuulemma haluaa paikastaan luopua. Kannattaa ehdottomasti käydä täällä jos Kölniin reissaa.

En muista nähneeni missään aiemmin Moroson kalusteita näin paljon yhdellä kertaa, ja huomasin että liika on ehkä liikaa. Yksittäin tykkään tuotteista tosi paljon – erityisesti Patricia Urquiolan suunnittelemista – mutta näin monta katseenkiinnittäjää yhdessä paikassa toi mieleen öisen klubitunnelman, joka ei ehkä ole se oma juttu. Tuo sik-sak-pöytä oli hieno, sekin Patrician.
MOROSOmoroso_lr
Nyt muuten tajusin että tämä kolmaskin brändi on italialainen. Agapen tuotteet on niin viimeisteltyjä ja sulavalinjaisia, että niitä on pakko koskettaa. Huomasin, että muutkin hipaisivat ammeen kylkiä ohi kävellessään. Tuo valkoinen kylpyamme on aivan täydellinen – kaunis sisältä, kaunis ulkoa, ja puteleiden säilytyspaikka mietitty valmiiksi. Marmoriamme on mieletön! Suomessa Agapea saa Helsinkiläiseltä Ambientilta.
agape_lragape_marmoriamme_lrVisiting the Boffi and Design post showrooms in Cologne.

Trendejä ja bongauksia imm colognen huonekalumessuilta

24.01.2016

Kun opiskelin kalustemuotoilua, tämä Gerrit Rietveldin italialaiselle Cassinalle suunniteltu tuoli 635 Red and Blue – tai oikeastaan tuolin näköinen taideteos – oli suuri himotuksen kohde. Muistan kun kotimaisessa sisustuslehdessä samainen tuoli oli jonkun nuoren opiskelijatytön kodissa, tosin isänsä nikkaroimana, alkuperäisten mittojen mukaan. Olin niin kade. Vaikka tytön tuoli oli kopio, tässä tapauksessa se tuntui jotenkin ihan oikeutetulta: onhan alkuperäinen tuoli sikahintainen, ja isän tekemällä on taatusti tunnearvoa. Tuoli on muuten suunniteltu lähes 100 vuotta sitten, vuonna 1918! No, oma maku muuttui, uusia ihastustuoleja ehti kertyä läjäpäin ja Rietveldin yksilö jäi unholaan. Kunnes.

Tällä viikolla kävin Sisustustoimittajien yhdistyksen kollegoiden kanssa imm colognen huonekalumessuilla, ja törmäsin hyvin pitkästä aikaa tähän tuttuun esineeseen. Iloinen yllätys! Alkuperäiset Mondrian-tyyliset värit oli päivitetty petroolilla tälle vuosisadalle (ja tälle vuodelle), ja sama tuoli-ihastukseni heräsi uudestaan. Tosin osaston Cassinan-tyypit ovat niin kiireisiä, etten saanut ketään vedettyä hihasta kysyäkseni lisätietoja. Olen oppinut, että varsinkin italialaisten valmistajien messuosastolla lehdistön on pakko varata haastatteluaika etukäteen jos jotain on aikeissa kysellä.

cassina_gerrit_rietveld_loresJoka vuosi messuilla nuori suunnittelija valitaan suunnittelemaan the messuosasto, Das Haus. Tänä vuonna osaston suunnitteli Sebastian Herkner, jonka juttuja kuunteli varsin mielellään. Heppu oli kiinnostunut yhteistyöideoista paikallisten valmistajien kanssa, ja yksi näistä oli osastolle toteutettu saippuaseinä. Kyllä – koko kylppärin seinä oli valmistettu pitkulaisista, varta vasten tänne valetuista saippuapaloista. Ja tuoksukin oli sen mukainen. Tykkäsin Sebastianin rennosta ja kokeilevasta suhtautumisesta sisustamiseen ja muotoiluun (ja Sebastiankin näyttää tykkäävän puuharjoista ja kaikenlaisista sudeista). Lisää kuvia ja haastatteluja voi lukea imm colognen lehdestä.

dashaus_lores dashaus_saippuaseina_lr
saippuat

Tässä meitsi hiplii unelmien kesäkeittiötä. Pyysin Piiaa ottamaan tästä kauniista yksilöstä kuvan, jos joskus päätämme moista alkaa pykäämään omiin tarpeisiin. Hei kuvassa muuten uusi Lumin metallinhohtoinen vihreä laukkuni, jonka juuri ostin Piialta käytettynä. Kyseistä laukkumallia ei enää saa, joten hypin tasajalkaa kun kaveri pystyi luopumaan omastaan.
kesakeittio_immcologne_lr

Menun osastolle oli hiipinyt uusia värejä viime vuoden harmaan sävyjen seuraksi. Burgundi ja kalpea koralli (the maksamakkara) olivat vahvoja värejä muillakin. Ihastelin viime vuonna Menun siroja, upeita metallirunkoisia sohvalakalusteita, mutta nyt en tainnut nähdä niitä täällä ollenkaan. Harmi, toivoisin niille pitkää ikää (ja paikan esim. meidän terassilla). Tosi monella valmistajalla oli muuten tällaisia ohuesta metallilevystä valmistettuja pikkuhyllyjä, nähtiin ainakin yli 6 erilaista versiota, ja varmasti niitä oli enemmänkin.

menu_hyllyt_lrStyle mimmi Minna Parikan poninkarvakengissään Mujin kassia heilutellen keittiövalmistaja Boffin showroomilla (mieletön paikka, siitä lisää kuvia pakko näyttää). Koti ja keittiö -lehden sisustustoimittaja Anna Kristerin (kuvassa) ja Piian kanssa oltiin varsin tehokas kolmikko kivojen pikkuputiikkien etsimisessä ja löytämisessä. Meillä oli kyllä todella hauskaa kimpassa hekottaen, vaikka välillä kylmä keli (älä koskaan Saksassa jätä pipoa hotellihuoneeseen) ja kipeät jalat vähän itkettikin.

minnaparikka_poninkarva_loresTon, tuo Thonet’n sivuraide – tai siitä erkaantunut yritys, oli yksi listallani olevista ennakkosuosikeista. Viime vuoden kirkkaat neonvärit olivat vaihtuneet helmenharmaaseen – vaan näyttipä kivalta!

thonet_immcologne_lr

Kotimaista muotoilua – ja erittäin upeaa sellaista – bongattiin tanskalaisen Woudin osastolta. Julie Tolvanen (jonka Julie-tuoli muuten palkittiin 2015 Toimittajien tusinassa) on suunnitellut Woudille tämän ripustettavan tarjottimen, jonka kädensija siis kääntyy niin että tarjotinta voi kantaa. Tämä herätti huomion jo käytävältä asti, ja oli todellakin aivan ihana tuote! Meillä oli vähän kiire hipsiä tästä eteenpäin, mutta palaamme Woudin kanssa asiaan, sillä haluan näitä myyntiin omaan kauppaani.

Pitäkääpä Woudia silmällä – firma on varsin ihastunut suomalaiseen muotoiluun ja erityisesti muotoilijoihin, joiden tyylitajua ja yhteistyön sujuvuutta vuolaasti osastolla kehuttiin. Muotoilijalistalta Julien lisäksi löytyvät Poiat, Mika Tolvanen ja Mikko Laakkonen.
tray_julie_lr

Greetings from imm cologne 2016.