Monthly Archives

lokakuu 2016

Uuden makuuhuoneen sisustus

19.10.2016

Ollaan niin nautittu tästä huoneesta. Toteutettiin se unelmiemme makkari kesän aikana talon alakertaan, ja nyt sen sisustus on esittelyvalmis. Vuosi sitten tilaan tehtiin ovimuutos, eli vanhan ikkunan paikalle remontoitiin lasiliukuovi, josta käynti takapihan puolelle tehdylle uudelle terassille.

Takapihan puutarha näytti uudesta oviaukosta niin kutsuvalta, ja huoneesta tuli niin ihana, että päätimme muuttaa tänne oman makkarimme. Työ- ja vierashuone siirtyi puolestaan yläkertaan. Plussana se, että saamme nyt nukkua eri kerroksessa kuin lapset. Nyt kun vauva-aika on ohi, ei tarvitse öisin olla kärppänä lasten tarpeita varten. Tytöt pärjäävätkin yläkerrassa varsin mainiosti.

Makuuhuoneeseen tavoiteltiin tunnelmaa, jossa puutarha tulee sisälle. Löysin täydellisen vintagetapetin, jolla tapetoitiin huoneiden kaikki seinät. Lopputulos on juuri sitä mitä toivottiin – ihan meidän tyylinen.

makuuhuoneen_sisustus_kettukarkki_kukkatapetti_webkattovalaisin_metallimakuuhuone_kettukarkki_metalframebed_bedroom_kasvitapetti_webSopivaa – ei liian romantisch – metallisänkyä etsittiin, sillä meillä ei ollut sänkyä pitkään aikaan ollenkaan (ollaan nukuttu pelkillä patjoilla). Sängyn tummanharmaa väri ei tosin miellytä, ja se odottaakin maalausinspiraatiota, ja värin valintaa (joku pastelli on mielessä).

upm_jakkara_makuuhuone_sisustus_kettukarkki_webkasvitapetti_makuuhuone_kettukarkki_rabarber_webkettukarkki_makuuhuoneen_sisustus_vaatetanko_kukkatapetti_web

Vaatehuoneeseen siirtyi eteisestä tämä puuteline, joka onkin mainio paikka ripustaa esim. pyyhkeet kuivumaan ja laittaa aamuvaatteet valmiiksi. Oikeastaan meillä ei tälle telineelle ole tällä hetkellä muuta paikkaa, joten tässä se nyt saa töröttää. (Kuvan vaaleanpunainen pyyhe on oman kaupan Arthur Dent.)

Päiväpeittoa meillä ei tällä hetkellä ole ollenkaan, ja tykkään sängystä just näin. Kivat lakanat saa näkyä alta, ja jalkopäässä on Lapuan Kankureiden mintunvihreä pellavaviltti.

makuuhuone_kettukarkki_liukuovi_terassille_web

Tässäpä vielä muistoksi yksi kuva huoneen entisestä elämästä. Kuvassa näkyy hyvin myös tuo vanha ikkuna, joka nykyään on siis ovi (yläkuva on otettu tismalleen samasta kohdasta):

office

Kiinnostaako rintamamiestalon ehostus ja sisustus? Seuraa Kettukarkki-blogin remppatarinoita lisää Facebookissa, Instagramissa tai Bloglovinissa.

Uusien patjojen valitsemisen sietämätön tuska – ja hyvinvointivinkki viikonlopulle!

18.10.2016

Asia on vähän ahdistanut jo kuukausia… ehkä vuosia… Meidän parisängyn patjat on olleet niin vanhat, että asia on vaan yritetty lakaista maton alle. Uusien patjojen valitseminen on tuntunut paitsi todella vaivalloiselta ja stressaavaalta, myös liian isolta investoinnilta, jota lykkää ja lykkää aina vaan. Harkittiin Tempuria (mut vähän liian tyyriin tuntuinen meille selkävaivattomille), tsekkailtiin ja testailtiin kerran IKEAn patjoja (aivan liian pehmeitä meidän makuun). Ja aina asia siirtyi.

Muisteltiin ihan. Kun ne ostettiin – meillä ei ollut lapsia (nyt vanhempi tyttömme on 12). Kun ne ostettiin – me asuttiin Töölössä, yksiössä. Ne ostettiin 13 VUOTTA SITTEN! Ja muistelisin, että patjat kuuluisi vaihtaa ihan hygieniasyistäkin n. 10 vuoden välein.

Ja yksi asia, joka suorastaan ellottaa, on se vanhojen patjojen hävittäminen. Se jätteen määrä. Patja kun on hygieniatuote, niille ei oikein ole suotavaa löytää uusia nukkujiakaan – ja kierrätys aivan kysymysmerkki, koska ne on tehty niin monesta materiaalista. Kaatopaikka on viimeisin vaihtoehto.

Me panostettiin kesällä makkariin aika huolella, siirryttiin yläkerrasta alakertaan uuteen huoneeseen, rempattiin, ostettiin uusi sänky, ja sisustettiin koko tila uudestaan. Ollaan valittu huolella huoneeseen kaikkea ihanaa – vain sellaisia esineitä, joista tulee hyvä fiilis, ja hyvä uni. Uudet patjat oli viimeinen silaus tähän meidän perheen aikuisten omaan tilaan. Ja muuten hei, makkarin uusi sisustus esitellään seuraavassa postauksessa!

kukkatapetti_metallisanky

Vaan nytpä on kelpo patjat uudessa punkassamme. Ne parhaat – juuri meidän painoisille ja meidän nukkumamieltymyksille sopivat – on nyt löytyneet asiantuntijan avulla, ja kierrätyskysymysmerkitkin selvitetty juurta jaksain!

Meillä on nyt kotimaisen Familonin joustinpatjat sekä 7 cm paksu kehon lämpötilaan reagoiva Ergo Aeroflex -petauspatja (tuotteet saatu veloituksetta blogin kautta). Valitsimme extra hardit joustinpatjat, koska olemme tykänneet edellisistä melko kovista patjoistamme. Halusimme molemmat, että kovan alustan päällä olisi pehmeämpi kerros, ja tuo ”älymatsku” tuntui juuri täydelliseltä. Sopiva kombo löytyi ihan koemakoilemalla ja juttelemalla eri materiaalien eroista. Käytin hommaan aikaa noin 1,5 tuntia.

Familonin joustinpatja sai meiltä plussia myös siitä syystä, että ne ovat täysin kierrätettäviä. Vaikka jousisto on jousi kerrallaan pussitettu, mikään ei estä jousiston kierrättämistä metallikeräyksessä, kun päällikangas on ensin irrotettu: jousipussitus on hyvin ohutta kuitukangasta, jota ei tarvitse irrottaa, sillä se sulaa metallin kierrätysprosessissa. Helpottava tieto.

Myös petauspatjamme voi laittaa elinkaarensa päättyessä kierrätykseen – palasiksi, ja muovinkeräykseen. Tätä kierrätysasiaa ei oikeastaan kerrottu missään tuoteselosteessa, vaan pyysin Familonia näitä selvittämään. Tuli vaan mieleeni, että ihan varmasti moni muukin kuluttaja näitä samoja asioita miettii, joten miksei tämän tapaisten tuotteiden kierrätettävyyttä voisi tuoda näkyvämminkin esille?

familon_patjat_valinta
Varmaan moni muukin on aika-ajoin pessyt petauspatjan päällikangasta (me ainakin, ehkä vähän muutamalla kirosanalla höystettynä, kun sisusta on yrittänyt survoa sisään juuripestyn kankaan sisälle). Miten me ei olla tajuttu, että tällaisia petauspatjansuojuksia on olemassa! Onko teillä kaikilla tällaiset? Suojus kiinnitetään simppelisti kulmien kuminauhoilla paikoilleen. Nyt meillä on sellainen, ja pesukoneeseen voi laittaa pelkästään sen – itse petauspatja ei varsinaisesti likaannukaan. Siis nerokasta.

petauspatjan_suojuspehmea_petauspatja

Vinkki! Jos patjan- tai sängynvaihto on ajankohtainen, kipin kapin asiantuntijan pakeille ensi viikonlopun I love me messuille 21. – 23.10.2016 Messukeskukseen!

Minä en olisi koskaan osannut valita meille patjoja ilman asiantuntijan neuvoja, ja nyt on apua paikalla Messukeskuksessa Familonin osastolla 6K109 pe-su. Osastolla on myös mm. petauskisa (kivat palkinnot), ja palkintoja tasatunnein.

Tarjoukset kannattaa hyödyntää:

Pe: Sänkypäivä – jokainen messuhintaisen Familon-sängyn ostaja saa valitsemansa tyynyn hintaan -50%
La: Tyyny- ja peitepäivä – kaikki -30%
Su: Familon Home -kodintekstiilit -30% (tsekatkaapa erityisesti pellavalakanat!)

Muutenkin kannattaa suunnata kyseisille messuille jos esim. hyvinvointi ja luonnonkosmetiikka kiinnostaa! Tsekkasin näytteilleasettajalistan, ja löytyy erittäin hyvä kattaus firmoja.

 

MINIreissussa kyläkaupoissa ja maalaismaisemissa

13.10.2016

Kaupallinen yhteistyö: MINI

Peltomaisemat, vanhat talot, kirpsakka syyspäivä ja MINI. Nyt kun molemmat lapset ovat sen ikäisiä, että reissaaminen on helppoa ja tytöt osaavat nauttia pienistä seikkailuista, olemme tehneet paljon minireissuja Suomeen autoillen. Saatamme yöpyä yön, kaksi, hotellissa ja ihan vaan tutustua uusiin maisemiin. Ja koska lapsiperheen arkipäivät on melko aikataulutettuja, näille reissuille lähdetään tarkoituksella vähän ”valmistautumattomina”, jottei retkestä tulisi vahingossakaan suorittamista. Parasta on yllätykset, löydöt, ja ihan vaan vetkuttelu uusissa paikoissa. Ja asiaan kuuluu tiedonhankinta paikallisilta – ei googlelta – samalla tulee vähän tutustuttua uusiin ihmisiin.

Saimme viikonlopuksi käyttöömme vihreän MINI Cooper Clubmanin Autotalo Laakkosen MINI-kaupasta Herttoniemestä. Tämä auto kiinnosti erityisesti, sillä olen halunnut koeajaa jo pitkään isompaa MINIä. 4-henkiselle perheelle perus-MINI on varmasti nafti, mutta tämä 5-paikkainen auto tuntui varsin sopivalta. Oli myös mukava tutkia kaikkia yksityiskohtia, ja tuntuikin siltä että kaikki oli mietitty todella käyttäjäystävälliseksi. Namiskuukkelit löytyivät helposti, ja automaattivaihteinen auto tuntui kulkevan kuin itsekseen. Heti autokaupan pihasta startattuani auto tuntui ihan omalta (ja vähän harmitti, ettei se ole oma).

Oikeastaan auton tekniset tiedot eivät itseäni hirveästi kiinnosta, ainoastaan se on tärkeää, että ajaminen tuntuu helpolta ja auto luotettavalta. Tämä MINI oli ainakin heti hallussa, ja moottori tuntui sopivan tehokkaalta. Motarille se ampaisi rakettina, ja äänet auton sisällä olivat erittäin hiljaiset. Sitä arvostaa, kun täytyy kuunnella mitä lapsi takapenkiltä juttelee. Auto myös oli todella näppärä käännöksissä.

Ai niin, autoa oli välillä hankala kuvata, sillä niin moni ohikulkija pysähtyi katselemaan autoa.

mini_laakkonen

Viime lauantai-aamuna perhe hyppäsi autoon, ja olimme päättäneet suunnaksi Porvoon, Sipoon ja niiden lähiseudun. Nyt ei käytetty navigaattoria lyhyimmän reitin löytymiseen, vaan etsimme nimenomaan uusia reittejä, polveilevia kyläraitteja ja muutakin maisemaa kuin motarin meluaitaa.

Ensimmäinen löytö Sipoosta – kyläkauppa Palmén. MINI kurvasi tämän ohi ensin, mutta palasimme oitis uukkarilla takaisin viehättävän kyläkaupan pihaan. Ja kyllä kannatti. Kyläkaupan tunnelma, palvelu, ja söpö valikoima lihatiskeineen on kyllä matkan väärti. Tytöt valkkasivat antaumuksella karkkipäivän karkkeja, ja mukava kaupansetä auttoi valitsemaan. Pienempää kiinnosti kovasti kaupan rekvisiitat, tekohedelmät ja muut. Selvästi Palmén oli paikallisten kohtaamispaikka – jo päätellen pienellä lihatiskillä olevien asiakkaiden määrästä. Erityisesti mieltä lämmitti, kun näimme kaupansedän kantavan rouvashenkilön ostokset ihan autolle saakka. Ei meidän Alepassa…

kylakauppa_palmenkylakauppa_palmen_sipookylakauppa

Muistimme Sipoossa ollesaamme Nikkilän entisen sairaala-alueen, jonne päätimme lähteä seuraavaksi tutustumaan. Moni on varmaan kuullut ja käynytkin tässä paikassa, joka on restauroitu sairaalakäytöistä upeiksi asunnoiksi joitakin vuosia sitten. Meille entisinä käpyläläisinä Koskelan sairaala-alue on tuttu, ja tässä oli kieltämättä hyvin paljon samaa. Välillä tuntuikin, että ollaan Koskelassa.

Paikka oli hieno – oli hiljaista, alue luonnon ympäröimä, viihtyisä pihapiiri, suurien puiden katveessa. Voin hyvin kuvitella, että täällä viihdytään, tunnetaan naapurit, nautitaan historiallisesta miljööstä …ja piipahdetaan Palménilla tuon tuosta.minireissuminicooper_koeajossanikkilan_sairaala nikkilan_sairaala_talo miniretki_minicooper

Porvoo ei petä koskaan. Nautiskelimme muiden matkaajien kanssa auringonpaisteesta, latesta, viimeisten lämpimien syyspäivien tunnelmasta. Tutusta Kahvila Fannysta kaikki saivat valita omat kakut, piirakat tai pullat, ja sen jälkeen kävelimme ristiin rastiin Porvoon vanhaakaupunkia piipahdellen putiikkeihin.

Kiva kulttuuriannos haettiin Taidetehtaan näyttelyistä, ja päivän päätteeksi söimme ihanat ruoat Bistro Sinnessä. Ravintola on aivan täydellinen paikka käydä lasten kanssa. Ruoka on taivaallista, palvelu kivan rentoa, ja asiakaspaikkoja sen verran paljon, että miellyttävä puheensorina ja elämä ympärillä tuovat kotoisuutta ruokahetkeen. Lapset osaavat nauttia ravintolakäynneistä, yhdessäolosta ja varsinkin uusista ruoista, joten heidän kanssaan on oikein mukava käydä ulkona syömässä.

pinkit_kukatporvoo_vanhakaupunki porvoo_kahvila_fannymini_cooper tyypit miniatyyri_porvoo miniretkella miniretki_porvooseen_minicoopermini_merkkiSeuraavaa retkeä odotellaan taas – nämä pienetkin irtiotot tekevät niin hyvää! Todettiin tuon päivän jälkeen, että reissun päällä mukavaa on se, että kenelläkään (siis meillä vanhemmilla) ei ole mitään kotityölistaa ja velvotteita siinä odottamassa. Kun taas jos oltaisiin oltu vapaapäivä kotona, se olisi vietetty pyykäten, haravoiden ja siivoten.

Kiinnostaako MINIajelu? Voit näppärästi tilata joko koeajon tai esitteen oheisesta linkistä.

Meistä Idealistan bloggaajista MINIreissulla on käyneet jo Modernisti kodikas -blogin Kerttu, Strictly Stylen Hanna, ja minun jälkeeni reissulle vuorostaan lähtee Miikkulaisen Miia.

Yhteistyössä: MINI

 

Tyttöjen puolesta!

11.10.2016

tyttojen-paiva-leima_0Tänään 11.10. vietetään tyttöjen päivää. Tänään paitsi ääneen juhlitaan sitä, että ollaan tyttöjä, vaan muistetaan yhdessä että kaikilla tytöillä ei ole kaikki hyvin.

Me onneksi saamme tänään halia omia tyttäriämme ja antaa heidän kasvaa aikuisiksi turvallisessa maassa, suojatussa ympäristössä, mutta joidenkin kilometrien päässä tyttäret pakotetaan naimisiin lapsina. Joka vuosi 2 miljoonaa alle 15-vuotiasta LASTA synnyttää vauvan. Tää on niin järkyttävää, ja ahdistavaa, eikä oikein tiedä miten voi auttaa. Helpoin tapa on antaa rahallista tukea järjestöille, jotka toimivat paikan päällä ja tekevät työtä asioiden parantamiseksi.

Haastan auttamaan kaikki, joilla on oma tytär. Auta tyttöjä lahjoittamalla Planille kertalahjoituksena:

Lahjoita 10 € lähettämällä tekstiviesti PLAN numeroon 16499

Jotta tiedän, kuinka moni välittää, jätä pieni kommentti merkkinä lahjoituksesta!

Koska olen tyttö -kampanja / Plan. Haastan myös muuta bloggaajat mukaan – annetaan kampanjalle näkyvyyttä blogeissa ja sosiaalisessa mediassa!

#tyttöjenpuolesta