Monthly Archives

helmikuu 2017

”I have cheese”

27.02.2017

Vuorokauden mittainen lentomatka Hong Kongin kautta tänne Sydneyyn on nyt ohi, ja ollaan ystäväni Pinin kanssa onnellisesti perillä täällä Bondi beachilla ystävämme kortteerissa.

Ennen lentomatkaa jännitettiin mm. seuraavia asioita:

-Onko matkakirjoja tarpeeksi, ja mitäs jos ne on surkeita (katsottiin leffoja ja vedettiin Twixejä molemmat 9 tunnin lennot. Tilasin bloody maryn, koska ilmaiseksi sain, mutta kaduin, se oli pahaa).

-Kaverimme tilasi Suomesta tuliaisiksi Oltermannin (ostimme kaksi), ja ovelasti ehdotin Pinille että ottaa vaan sinne omaan laukkuun kaikki mahd. maahantulotarkastajahenkilökuntaa kiinnostavat ruokatuotteet. Australiaan ei ihan kaikkea viedäkään. (Näin kävi: Sydneyhin saavuttuamme varauduttiin vähintään joutumista Australian border -ohjelman kuvauksiin, joissa Pini  narahtaa Oltermanneistaan ja joutuu kaivelemaan ne laukustaan. Siinä sitten ihan perus passintarkastuksessa matkakaverini ojensi hepulle passinsa ja sanoi ”I have cheese.”  Ja voe että myö ollaan NAURETTU tälle repliikille veet silmissä monta kertaa. Se passityyppi vaan vastasi että ”Have a nice holiday…” tai jotain.

-Pelättiin, ettei saada unta koneessa (no ei saatu, mut so what. Nukahin rannalle heti lennon jälkeen.)

Tässä alla meidän tervetuliaisjuomaa, kookosvettä. Teki niin hyvää. Lakana meni ottaan ekat auringonsäteet heti parvekkeelle.

Oltermannit pääs myös onnellisesti perille, eikä päästy nyt Australian rajalla -ohjelmaan.

Vaan onpa kiva paikka tää Bondi Beach! Luvassa pari viikkoa juttua näiltä nurkilta, ja myös muualta. Pysykääs mukana! Ja Instagramista myös lisäjuttua (@kettukarkki_maire).

Luonnonkosmetiikkaa matkalaukkuun

23.02.2017

Lähtöön on vajaa vuorokausi, mitä oikein meinaa uskoa todeksi. Matkalaukun hain juuri äsken varastosta, ja yritän vielä tänään saada suurimman osan matkakamoista survottua sinne. Kuulostaa kaoottiselta, mutta se hämää, kaikki on päässäni tarkasti mietittynä ja valikoituna.

Kun on kaksi viikkoa matkalla, on pakko saada työt sellaiseen pisteeseen, että poissaollessa ei tarvi ottaa yhtään stressiä työasioista. Australian yhdeksän tunnin aikaeron vuoksi on vaikea reagoida nopeasti mihinkään. Nyt onkin viikko mennyt aika tiiviisti töiden äärellä, jotta pääsen sitten varmasti kunnolla irtautumaan kaikesta. Huomenna vielä viimeinen paltsu, ja sen jälkeen työpäivä kaupalla.

Matkalaukkuun on lupa pakata 23 kg tavaraa, ja tarkoitus on yrittää lähteä kevyemmällä pakaasilla, jotta (lasten tilaamat) UGGit ja muut tuliaiset mahtuvat varmasti kyytiin. Myös kosmetiikkapakkaukset on nyt mietitty huolella, ja matkakoossa.

24 tunnin lentomatkaa varten otan mukaan matkakoon Magnesium Oil* -suihkeesta, joka rentouttaa jalkojen lihaksia. Sama tuote löytyy jo normikokona kotoa, ja on aivan loistava lihassärkyihin ja varsinkin levottomiin jalkoihin (joista kärsin). Kun ainetta suihkuttaa iholle, sen tuntee ihan kihelmöintinä, ja pian lihas tuntuu ihan lämpenevän. Lentokoneessa tätä suihkuttelen pohjelihaksiin, jotka ainakin itselläni ovat se heikko lenkki. Näitä Nordic Healthin mainioita tuotteita saa ainakin Helsingin Sokokselta ja Stockalta.

Wild Traveller* -kapselit sisältävät hermoston toimintaa tukevaa magnesiumia ja c-vitamiinia. Tämän käytön aloitin jo viikkoa ennen matkaa. Wild Nutrition -tuotteita myy ainakin PUR-hyvinvointikauppa.

Hiuksille otin mukaan vähän uutta testattavaa, sekä vanhan luottotuotteeni Less is Moren suolasuihkeen. Pienet, söpöt shampoo ja hoitoaine ovat vain luonnollisia aineita sisältävän Tabitha James Kraan* -merkin matkakokoja. Kultainen kuivashampoo* on ehkä kaunein hiustuotepakkaus minkä olen koskaan nähnyt. Testasin sitä jo, ja tuoksulle antaisin 10 pistettä, toimivuudelle ehkä 8. Hiukset tuntuivat tosi luonnollisilta ja puhtailta, eikä niihin jäänyt sellaista tunnetta, että niissä olisi jotain ainetta. Vaikutus kesti hyvin sellaisen yhden työpäivän verran.

Ja ah, aurinkotuotteet. Koska Bondi Beachille lähtee kaksi lakanaa Suomesta, päätin vähän huijata ja testata itseruskettavaa Winter skin* -kosteusvoidetta. Merkki Eco by Sonya tulee Australiasta (joten kyllä ne siellä nämä aurinkojutut tietävät paremmin, ajattelen). Tätä olen käyttänyt jo viikon, ja moni onkin luullut kasvojeni luonnollisen näköistä päivetystä ”Teneriffan auringon jämiksi” – mutta totuus lepää tässä tuubissa.

Muutaman vuoden olen tarkoituksella etsinyt luonnonkosmetiikan puolelta aurinkovoiteita, ja niitä löytyykin nykyään aika kiitettävästi! Nyt törmäsin uuteen merkkiin, ja kyllä muuten vaikuttaa koostumus hyvältä. Tätä ajattelin ihan kasvoille, ei tuntunut yhtään paksulta tai öljymäiseltä. John Mastersin* voiteessa on suojakertoimia 30.

Otan mukaan myös Aesopin huulirasvan, sillä siinä on suojakertoimia 20. Törkeän hintainen (muistaakseni 10 e) Berliinistä ostettu huulirasva on susihuonoa tököttiä, jonka olen meinannut heittää roskiin monta kertaa. Annan sille vielä uuden mahiksen Australian kesässä.

Kasvovoiteeksi lähtee matkakoko Evolven facial creamista*, josta tykkään todella paljon. Kuten myös nenäni kyseisen tuotemerkin trooppisten kukkien tuoksuista.

Jospa tästä nyt kirjoittelemasta lähtisi ihan oikeasti sitä laukkua pakkaamaan… IHANAA LÄHTEEEE!

*tuote saatu näytteenä blogin kautta.

Uusi työväline – Olympus minijärkkäri

21.02.2017

Pitkäaikaisen haaveen hankinta oli viimeistään nyt ajankohtainen, sillä kuvattavaa tulevalla kahden viikon reissulla on todella paljon. Nykyinen Canonin järkkärini painavine linsseineen on niin järeä, ettei sitä juurikaan huvita kantaa mukana päivätolkulla, ja kuvien siirto reissuolosuhteissa on vaikeaa (mahdotonta).

Päädyin hankkimaan Olympus PEN E-PL8 -digijärkkärin, jonka wi-fi-yhteys mahdollistaa kuvien nopean siirron iPhonen kautta. Tätä tuli heti testattua, ja sain homman haltuun noin kahdessa minuutissa ja siirto toimi erittäin hyvin.

Valitsin sellaisen kamerapaketin, jossa tuli mukana 14-42 mm peruslinssi. Tällä linssillä pystyy kuvaamaan sisustusta vähän laajemmin.

Lisäksi halusin kiinteän fiilistelylinssin, jolla olisi helpompi kuvata vaativissa valaistusolosuhteissa, ja valitsin bloggaavan kaverini Caritan suosituksesta 25 mm objektiivin. Tämä oli loistovalinta, kuvat ovat ihania. (Kiitos paljon vinkistä C.!)

Kuvissa kamerassa on kiinni tuo extrana hankkimani 25 mm linssi. Ei ole kauhean isokokoinen, tai painava – kameralle ei tullut juurikaan lisäpainoa, vaikka vähän pelkäsin tätä. Kuitenkin keveys oli ostaessa yksi tärkeimmistä kriteereistä.

Otin nämä postauksen kuvat vähän nopeasti, ja tässä seuraavassa kuvassa ei ihan tarkasti näy yksi kiva ominaisuus: kameran näytön saa nostettua ”ylös”, jolloin kuvien katselu, käsittely ja valikointi on vähän helpompaa.

Tykkään myös todella paljon tästä kosketusnäytön tuomasta tarkennusominaisuudesta: osoita sormella sitä kohtaa, jota haluat tarkentaa. Erittäin kätevä, kun täytyy toimia nopeasti.

..

Vielä puuttuu jonkinlainen laukku kameralle, mutta onneksi ihan hirveän suurta veskaa tälle ei tarvitse hankkia. Tuosta ylimmästä kuvasta näkee hyvin kameran koon – vieressä Lumin minilaukku Stella.

Edellinen postaus Kellarin kylpyhuoneen muodonmuutos on kokonaan kuvattu uudella Olympuksella (käytin molempia linssejä). Valaistusolosuhteet kuvaushetkellä (ja tilassa muutenkin) ovat surkeat. Luonnonvaloa tulee yhdestä pienestä ikkunasta, ja kuvauspäiväksi osui vielä todella harmaa päivä. Aika hyviä kuvia tuli! Ja näitä kuvatessa kamera oli ollut minulla vain yhden päivän, joten tässä tuli heti kunnon treenisessio. Käytin toki jalustaa – paitsi saippuakuppilähiksessä.

Kylppäriä kuvatessa tajusin, että olisi ollut virhe olla ottamatta tuota 14-42 mm linssiä kameran mukana (sen olisi saanut ilmankin, edullisemmin). Tätä linssiä tarvitaan ehdottomasti, jos meinaa yrittää näin pientä tilaa kuvata niin, että näkyy sekä lattia että katto. Kaikki tuon postauken tiiviimmät rajaukset on kuvattu 25 millisellä.

Kertokaahan te muut Olympuksella kuvaavat kokemuksianne! Mistä linsseistä tykkäätte, ja laittakaa kaikki kuvaamisvinkit kehiin! Kuuntelen tosi mielelläni. :)

Kellarin kylpyhuoneen muodonmuutos

20.02.2017

Nyt ollaan päästy saunomaan ja nauttimaan uudesta kylppäristä kellarissa, ja ihan uskomatonta miten näin pienellä budjetilla saatiin niin erinäköinen tila aikaiseksi. Meidän minibudjetti tuplaantui, mutta lopullinen hinta ei todellakaan juuri päätä huimannut. Mies hoiti toteutuksen itse, ja värit sekä materiaalit suunniteltiin yhdessä nopeasti. Mitään ei juurikaan piirretty ylös missään vaiheessa.

Tämä meidän rintamamiestalon kellarikylppäri on ns. tuulettuvaa tilaa, eli saunomisen jälkeen tilan annetaan kuivahtaa. Lattia on edelleen alkuperäinen betonilattia, ja seinistä ja katosta kuorittiin kaikki mahdollinen irtoava materiaali pois (oudot muovilevyt, kovalevyt, täysin turhat villat). Seinien ja kattojen hyvin säilyneiden alkuperäisten koolinkien päälle asennettiin kuusipaneelit, ja taakse jätettiin hyvin tuulettuvaa tilaa. Valaistus mietittiin uudestaan, ja katon valaisimen paikka vaihdettiin toimivampaan kohtaan.

Suunnittelin erityisen hyvin vanhan vesipadan takana olleen kolon tilan. Se oli aiemmin tämän talon ehdottomasti ankein nurkka (ks. kuva alhaalta), ja nyt siitä tuli toimiva pyykinlajittelupiste. Yhteen Verson pärekoriin mahtuu koneellinen likapyykkiä (toisessa tummat, toisessa vaaleat), ja lattialla oleva vanha pyykkikori meillä olikin jo ennestään (siellä lakana- ja pyyhepyykki).

Viereiseen pukuhuoneeseen on tulossa vielä vähän uutta, ja tästä tilasta puuttuu vielä pari seinäkoukkua ja muuta pientä. Pukuhuone on muuten todennäköisesti alkuperäinen, eli 40-luvun kuosissa, joten ei me sille mitään haluta tehdä. Patinoitut puupaneeli on todella tunnelmallinen. Mietittiin yhdessä vaiheessa, että pitäisikö remonttia laajentaa myös pukuhuoneen puolelle ja tehdä sinne samanlaiset seinät ja katto, mutta tultiin järkiimme. Miksi lähteä muuttamaan toimivaa vanhaa uudeksi.

Jos joku miettii vastaavanlaista faceliftiä omaan kylppäriin ja tästä tulee kysymyksiä, vastaan mielelläni. En voi kuin suositella – tämä tila tuntuu ihan uudelta.

Edit. Tätä tilaa käytetään saunomiseen vain n. kerran viikossa, sillä talossa on toinen kylpyhuone.

Yksi meitä ärsyttävä juttu kävi seinien kanssa. Vitivalkoinen kuusipinta käsiteltiin kellastumisen estoaineella, ja puu pärähti samoin tein ällön keltaiseksi! Kaikki tehtiin ohjeen mukaan, ja laitettu mikä laitettu. Nyt on keltaista. Tämä jäi täysin mysteeriksi, eikä jaksettu olla yhteyksissä aineen valmistajaan, sen verran otti päähän.


Sisustus ja materiaalit:

Seinät ja katto käsittelemätöntä 15 x 120 cm kuusipaneelia STS-pontilla / OP-Puu Oy

Paneelin käsittely kellastumista ehkäisevällä aineella / Suomen luonnonmaalit

Paneelin käsittely Supi-saunasuojalla / Stark

Pyykkikorit Verso Design Lastu XXL / Kettukarkki SHOP

Puuhyllyjen levyt, massiivimänty / Stark

Tässä vielä muistutuksena pari kuvaa vanhasta kylppäristä. Ei ole ikävä ei!