Kaupallisessa yhteistyössä: vanhan talon remontoijan paratiisi Domus Classica
Tapetointihommia, uulalaa! Jo on tämä huone muuttunut kerrakseen. Oikeastihan kai täällä kuuluu pestä pyykkiä, silittää, viikata, pestä kuraisia lasten ulkovaatteita, mutta jos totta puhutaan, niin enemmän olen odottanut sellaisia zen-hetkiä tässä huoneessa viettäväni, joihin kuuluu hyvä kirja, lasi viiniä, nojatuoli ja ehkä sivuäänenä se pyykkikoneen pyöriminen. Mutta jotta homma etenisi, täytyy tämmöinen haavekuva pitää kirkkaana mielessä.
Ja sitten itse projektista. Me valittiin Domus Classicasta paperitapetti Fruit, jonka on suunnitellut William Morris vuonna 1864. Tapetti valikoitui siitä syystä, että siinä oli vihreää, ja se oli aidosti vanha kuvio. Kellertävä taustapaperi vähän ehkä omaan makuun liiankin kellertävä, mutta menköön. Meidän sävyn väri on Beige/Coral/Gold.
Tässä näkyy paperitapetin laittoon tarvittavia välineitä. Kukaan ei varmaan tapetoinnista tykkää, mutta oikeilla välineillä (ja verensokerit sopivasti noususuhdanteissa) se onnistuu lähes ilman tuskailuja. Tai mikäs minä olen sanomaan, avomies ne seinät tapetoi.
Välineet vasemmalta oikealle: Pesusieni (kätevä roiskeiden pyyhkäisyyn), litteä harja (tapetin painamiseen seinälle), tapettiharja (liisterin levitykseen), ämpäri (liisteriä varten), liisterijauhe, mattoveitsi, mittanauha.
Tapetin menekin mittaamisessa seinäkorkeuden mitta on oleellinen asia. Meidän seinäkorkeus tässä huoneessa on 274 cm, mikä oli vähän enemmän kuin luultiin. Huoneeseen mitoitettiin menevän 5 rullaa, ja se arvio osui nappiinsa.
Paperitapetti aina vähän venyy kun sitä kostuttaa, joten kuvioiden kohdistaminen vaatii kärsivällisyyttä (ja armollisuutta). Pieniä heittoja saa tulla, ja ne on vaan hyväksyttävä.
Luvassa kuvia valmiista huoneesta myöhemmin, kunhan saadaan muut tykötarpeet paikoilleen. Tästä tulee niiiiin ihana!
