Hellepäivien varjopaikka takapihalla

20.07.2018

Vaikka aina vähän dissaan meidän pihaa, kun siitä tulee puhetta, löytyy sieltä jotain ihanaakin. Ehkä tuleva työnmäärä pihan uudistamisessa lähivuosina tuntuu sellaiselta möykyltä, ettei ihan joka hetki osaa nauttia siitä mitä siellä jo on.

Huomaan, että nyt helteellä helposti hakeudutaan tähän portaikon eteen istumaan ja huilimaan. Kun ilta-aurinko siivilöityy tammenlehtien läpi, on tunnelma täydellinen. Pöytä on jo monessa kodissa mukana raahattu parvekepöytä, ja tuolit vanhat rieskat. Uusia puutarhakalusteita en halua missään nimessä hankkia, ennen kuin on olemassa oikea patio ja piha alkaa muotoutua oleskelupaikkoineen.

Etualla ruukussa näkyvät krassit on istutettu äidin antamista siemenistä. Siinä muuten helpot kesäkukat puutarhurille! Multaa ruukkuun, siemenet multaan, odota pari viikkoa ja siinä ne on.

Pihaa ylä- ja alapihaksi jakava kalliopenger tekee kivan varjon ja kunttamaisen paikan juurelleen. Tykkään nyt jo tästä vähän varjoisasta ja metsäisen näköisestä kohdasta, ja ajatuksissa on jatkaa tätä fiilistä istuttamalla jossain vaiheessa vielä lisää saniaisia ja haaveilemiani kieloja (mistä niitä saa?).

Tuossa viimeisessä kuvassa näkyy tuoli paremmin. Meillä on ollut useampi tällainen Ikeasta ostettu puutarhatuoli, jotka on saaneet uuden elämän Av:n käsittelyssä. Kun tuolista on mennyt parin kesän jälkeen puuosat rikki (todella heikkoa tekoa), on Av jatkanut tuolien elämää tekemällä itse jätelaudoista uudet puuosat. Itse näin pelkät rungot pelkkänä metallijätteenä, mutta onneksi puolisolta löytyi intoa kunnostamiseen. Trash design kunniaan!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply