Monthly Archives

syyskuu 2018

Paluu Roomaan

29.09.2018

Ihan kahdestaan pienelle lomalle – parasta! Ostin matkan jo kesällä ja tarkoitus oli pitää se kokonaan yllärinä, mutta viime viikolla paljastin sitten kuitenkin. Autonvuokraus-asiat alkoi tuottaa paniikkia yksin nimittäin. Kohde paljastui, autosta luovuttiin.

Tavoitteet matkalle: hyvää pizzaa ja halpaa punkkua. Matka on meidän kolmas tänne. Enää ei tarvitse uupua nähtävyyksien kanssa.

Kentältä keskustaan junalla (Leonardo Express, lippu 14€), sit paikallisbussilla 64 Terministä eli rautatieasemalta keskustaan (lippu 1,50€, joka ostetaan Atac-automaatista).

Tällä idyllisellä pikkukadulla on meidän hotelli, ja seuraavassa kuvassa hotellin ovi. Niin roomalaista!

Huonekorkeus n. 6 metriä, ihana! Kun tultiin perille, tajuttiin että ollaan aivan keskeisimmällä paikalla pikkukujilla. Kaikki kadut täynnä enotecoja, ravintoloita, kahviloita, jätskikioskeja.

Sain tämän kuvan saateviestillä ”suunnittelija luonnollisessa ympäristössään tutkimassa mittakaavoja.”

Illalla kävelylle, pitsalle, kaikki oli niin kaunista. Rooman puut näytti illassa tältä:

Oman maan yllärikurkut

24.09.2018

Meidän piha on ollut prioriteettilistalla melko alhaalla, sillä sisäremonttiin menee kaikki aika ja energia. Oli keväällä kuitenkin pakko saada vähän jotain fiksattua puutarhankin puolella, ja laitoin kaksi istutuslaatikkoa takapihalle aurinkoisimpaan paikkaan.

Ostin paikalliselta Reko-myyjältä ihan pienen kurkuntaimen ex tempore -ostoksena, ja olin kesähelteillä koko ajan aivan 100% varma, että taimi kuihtuu ja kuolee. Odotukset olivat siis = nolla.

Taimi kuitenkin kasvoi ja kasvoi, kiipesi ylöspäin tukipuita pitkin, ja pian se nousi jo yllä olevan havupuun oksille.

Ihmetys oli suuri, kun sieltä alkoi loppukesästä tulla ihan kivasti satoakin! Ihania vihreitä, maukkaita oikeita kurkkuja!


Kurkku tarttuu kiinni ”sormillaan” oksiin, ja kasvua on ollut hauska seurata. Kurkkuja on tullut jo kymmeniä, ja edelleen siellä on kypsymässä tasaiseen tahtiin uusia.

Tämä kokeilu on ollut tosi onnistunut, ja odotan jo ensi kesää ja uusia kokeiluja. Kurpitsaa ainakin pitää saada, koko perhe tykkää kurpitsakeitosta.

Tässä esittelen päivän satoa Aaveelle, joka on asentamassa parhaillaan uusia ulkovaloja ärsyttävän pimeään pihaamme. Sähkömies kytkee ne päälle sitten. Tällainen ulkona yhdessä puuhastelu on ihan parasta muuten.

Valoista laitan vielä ihan omaa juttua, niistä tuli hienot!

Onnenapila sai uusia kavereita

16.09.2018

Yks meidän vanhimmista viherkasveista on onnenapila, tai huoneapila. Se on sellainen sitkeä herkkis, joka aina vaan meitä ilahduttaa. Välillä olen kastellut sitä vahingossa niin märäksi, että se on lähes hukkunut ja pudottanut kaikki lehdet, mutta sieltä se vaan aina on noussut uuteen aamuun.

Nyt oli paikallisessa käpyläläisessä kukkakaupassa Kirsikankukassa älyttömän hienon värisiä onnenapiloita, jotka nappasin mukaan samalla kun kävin vähän leikkokukkaostoksilla.

Onnenapila sai nyt siis uusia ystäviä, ja kerranhan se jo ihan itsekseen muutti väljemmille kasvamismaille siirryttyään itse toisesta ruukusta toiseen (Lue: Huoneapilan mystinen kyläily naapuriruukkuun). Tämä tapahtui siis meidän edellisessä kodissa.

Kodinhoitohuoneessa on nyt nämä kaksi lajiketta vierekkäin herkistelemässä. En tajua miten tuossa uudessa voi olla niin kauniin väriset kukat!

Kotiin löytyi kukkia ja minimetsä

09.09.2018

Alkavan syksyn makea ja kostea tuoksu on ihanaa. Se kuuma helle on ohi, ja puutarhakin oikein kukoistaa taas. On taas sellainen olo, että haluaa laittaa kodissakin sisällä kaiken ihanaksi ja nätiksi – laittaa pöytäliinat ja kukat.

Jouduin ihan hetken etsimään sopivia visiooni sopivia kasveja. Mielessä oli tumma oranssi, marjat, isot nahkeat lehdet ja sellainen sekakimppumainen meininki. Ensimmäinen löytöni oli paikallisesta kukkakaupasta Kirsikankukasta tämä valmis kimppu keittiön pöydälle. Sieltäpä löytyi muutakin kivaa.
Olohuoneen pöydälle löysin vähän pienemmän ihanan sekakimpun Kumpulan siirtolapuutarhan syysmarkkinoilta tänään. Sieltä myös roudasin hauikset maitohapoilla vähän taimia Kettukarkki SHOPin pihalla oleviin kasvilaatikoihin istutettavaksi.
Keskustasta otin ohimennessäni Kampin metroaseman Kaivokukasta tämän marjakranssin. Teinin kommentti oli: ”Ihan hirveetä rahan hukkaa! Se maksoi saman verran kuin mun kuukausiraha!” Eli 20 euroa.
Keittiössä oleva MUJIn metallihyllykkö piti järjestellä kokonaan uudestaan, se oli alkanut tursuta epäoleellisia astioita. Löydettiin 5-vuotiaan kanssa Kirsikankukasta ihan mieletön ”mökki”, jossa oli sisällä pienen pieni metsä omassa mikroilmastossaan. Tämä on kuulemma marsujen koti – ja marsut on siis kolme tammenterhoa, joille on maalattu silmät.

Onnenapiloita ostin myös mukaani, niitä löytyi 2 uutta lajiketta meille. Hauskannäköinen tämä korkeampi, jossa on 2-väriset lehdet.