Browsing Tag

1920-luku

Kylppäri alkaa näyttää kylppäriltä

07.08.2017

Kaaoksen keskellä on yksi kaunis keidas, ja sehän riittää. Kun alkaa paffilaatikot hiertään, voi sulkea oven takana ja tulla tänne pitämään pienen zen-hetken.

Perjantaina saimme sen odotetun pöntön (halleluja!), enkä muista milloin olisin ollut näin onnellinen vessanpöntön läsnäolosta. Perustan siihen varmaan jonkun alttarin kohta.

Nyt me ollaan vihdoin muutettu sisään, eli tämä on nyt oikea koti. Tai koti ja remppatyömaa. Tiivistettynä sanoisin, että ihanaa olla täällä! Käpylä saa mut hymyilemään.

Hanoja meillä ei vielä ole, mutta putkifirma ehdotti että he vetäisivät putket kellarin (15 vuotta käyttämättä olleeseen) kylppärin suihkuun, mikä oli loistava ehdotus. Me vähän niinkuin löydettiin sieltä käyttökelpoinen saunakin. 60-70-luvulla tehty näyttää lähes käyttämättömältä, ja eiköhän se pääse testiin viikonloppuna. Ei tietoa tuleeko kiukaaseen sähköä esim., mutta testataan. Täällä on nääs myös massiivinen sähköremontti menossa ja koko talossa on vain yksi pistorasiakohta, jonka kanssa kikkaillaan lukuisten jatkoroikkien kanssa – ei käy elämä tylsäks ei.

Laatat Pukkilan valikoimasta. Kaupallinen yhteistyö.

Harppaus työmaalla – sähköt!

03.07.2017

Muuttoon 25 päivää.

Moni raksaprojektin kanssa puuhannut tietää, että jos yksi työvaihe seisoo, se saattaa hidastaa koko projektia. Meillä meinasi käydä sähkötöiden osalta niin, sillä ne eivät aluksi edenneet yhtä nopeasti kuin muu työ. Remonttimiehemme on töissä täysipäiväisesti työmaalla, ja LVI-firma ja sähköfirma on otettu erikseen. Kaikkien työt täydentävät toisiaan ja jokaisen meistä täytyy olla kartalla siitä missä vaiheessa mennään ja mitä kukakin tekee.

Koska kaikki pinnat ovat vielä auki, piti remonttimiehen odottaa sähkövetojen asentamista jotta pintoja päästään laittamaan umpeen. Tänään on tapahtunut paljon, uusi sähköfirma pisti täydet tehot päälle ja homma etenee.

Kysäisenkin tässä samalla, mistä voi kysellä valvojaa kosteuseristyksen laittoa katsomaan? Semmonen tarvittais.

VINKKI: Tällaiseen isoon remppaan kannattaa perustaa WhatsApp-ryhmä, varsinkin jos koko porukka ei ole työmaalla samaan aikaan. Esimerkiksi minä hoidan suunnittelupuolta omien töiden ohella ja tilailen tavaraa (laatat, kiinteät kalusteet, altaat yms.). Meidän remonttimies käyttää WhatsAppia kätevästi, ja laittaa sinne työvaiheista kuvia kun emme itse ole paikalla, ja kysyy siellä meiltä tietoja tarvittaessa, ja hoputtaa jos joku asia laahaa. Näin mekin päästään heti kysymään jos ei vaikka ymmärretä jotain asiaa. Tätä keskustelua ei kuormiteta kuulumisilla, vaan sinne laitetaan vain faktoja jotta pysytään asioiden ytimessä.

Lisää toimivia ison rempan vinkkejä laitan omana postauksenaan. Meillä kun ei ole työnjohtajaa, kommunikoinnin täytyy toimia erityisen hyvin kaikkien osallisten välillä.

Tämänpäiväisiä kuulumisia kuvissa: ensimmäisessä kuvassa kylppäriä, toisessa seinän takana olevaa kodinhoitohuonetta.

Follow my blog with Bloglovin

Lattian alta löytyi historiaa

30.05.2017

Vinyyli- tai laminaatti- tms. levyn alla huoneissa oli pääosin alkuperäinen lautalattia. Päätimme kuitenkin nämä raksia auki, sillä tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa missä kunnossa eristeet (purut) ovat. Vanhoja lautoja ei enää voi asentaa takaisin, sillä kuiva (lähes satavuotias) puu ei irronnut pontteja rikkomatta. Laitamme samanlaista tilalle sitten.

Moni kysyy meiltä onko tullut yllätyksiä vastaan. No itse asiassa ei mitään negatiivista, kaikki on ollut todella kuivaa ja hyväkuntoista, ja nämäkin sanomalehdet lähes priimakuntoisina laudan alla lekotelleet vuosikymmeniä. Nyt ne kerätään talteen, ihan luettavaksi.

Kuivat purut me ajateltiin vaan säästää ja pitää paikoillaan (tsekataan ensin että ovat varmasti pohjaan asti kuivat, ja ovat kyllä olleet), ja pintakerrokseksi laitetaan hengittävää selluvillaa tai vastaavaa, joka parantaa purun eristyskykyä n. puolella. Panukailaa on tässä opiskeltu, ja eihän tämä vanhan talon kemia nyt niin kovin vaikealta tunnu. Hirsirunkoisen talon rakenne on niin yksinkertainen.

Nyt on niputtain luettavaa. Sanomalehtien lisäksi lattian alla oli lähes iskemättömiä Suomen Kuvalehtiä vuosilta 1924 ja 1925. Kovin viihteellistä luettavaa, täytyy sanoa, sillä suurin osa artikkeleista käsittelee kulttuuria, elokuva-arvosteluja, juoruja maailmalta (kuvia elokuvatähdistä ja kuninkaallisista). Sitten on mm. tieteellisiä saavutuksia mainittu ohimennen kuvatekstimäisesti, mm. eräs tohtoriheppu on keksinyt miten kultaa valmistetaan, ja näin on suunnitelmissa Saksalla maksaa sotakorvauksensa kolmessa kuukaudessa.

Vanhat mainokset, ahhh.

Tässä on mielenkiintoinen juttu. Eduskuntatalon rakennushankkeet! Kiinnostavaa tässä on mm. se, että kilpailussa kakkoseksi tullut Hilding Ekelund on suunnitellut Käpylän Olympiakylän (rakennettu 1940), joka tunnetaan erityisesti loistavista asuntojen pohjaratkaisuista. Meidän ensimmäinen oma kotihan oli myös Olympiakylän 60-neliöinen kolmio, joka oli aivan huippukämppä. Ekelund on muuten suunnitellut myös Maunulan 50-luvun monitasoiset rivitalot, jotka myös on suunniteltu erittäin kivasti. Moni käpyläläinen Ekelundin funkis-tyyliin tykästynyt onkin siirtynyt Maunulan isompiin rivitaloihin.

Vuonna 1925 Stockmannilta urheiluosastolta on voinut shoppailla bussin!

Huomenna näytän kuvia puretusta keittiöstä ja mitä kaikkea sieltä paljastui.

Kuvat kodista juuri ennen remontin alkua

28.05.2017

Tervetuloa meille! Viime viikolla saimme avaimet uuteen kotiin, ja siellä alkoi täysteholla remontti. Tuntuu, että näistä kuvista on jo ikuisuus, sillä kahden viikon aikana on ehtinyt tapahtua niin isoja harppauksia. Otin nämä kuvat heti seuraavana päivänä juuri ennen purkutöiden alkamista, ja tässä siis esittelyssä keskikerrosta. Neliöitä tässä kerroksessa on 120. Kellariin ja vinttikerrokseen voidaan palata myöhemmin.

Meidän talomme on suunnittellut arkkitehti Martti Välikangas, joka on piirtänyt Käpylään paljon muitakin kohteita. Esimerkiksi meidän korttelimme talot on kaikki suunniteltu ja rakennettu yhtä aikaa, vuoden 1925 tienoilla. Uusklassismin tyylisistä taloista löytyy paljon koristeellisia yksityiskohtia, ja ne ovat kaikki erilaisia.

Tässä on yksi lempparikohdistani talossa – eteisen alkuperäinen 20-luvun kaarikatto. Se ilman muuta säästetään, ja tilan väritys mietitään kokonaan uusiksi. Esimerkiksi en ole varma jääkö katto valkoiseksi, sillä se on saattanut olla alkuperäiseltä väriltään musta. Eteinen on kivan tilava, siinä on neliöitä n. 11.

Eteisestä näkymää makuuhuoneeseen, ja vasemmalla olkkari. Makkarissa on kiva mäntylautalattia, ja se varmaan vaan hiotaan ja käsitellään. Makuuhuoneen kulmaikkuna on yksi ihanista yksityiskohdista, joihin täällä ihastuttiin. Ikkunasta on vihreät maisemat, ja jotenkin siitä ulos katsoessa tuntuu, että aika on pysähtynyt jonnekin sadan vuoden taakse.

Olohuoneen vieressä on huone, joka on ollut kirjasto- ja ruokailutilakäytössä edellisillä omistajilla. Me teemme siitä keittiön. Kiinteät kirjahyllyt puretaan (tai nehän on jo purettu) ja lattia uusitaan. Tutkimme myös huolellisesti mitä lattian alta löytyy, kaikki mahdolliset vauriot halutaan selvittä tässä vaiheessa, kun on mahdollista avata rakenteita myöten.

Näkymää eteisen suunnasta käytävään, jonka päässä on kylpyhuone. Kuten arvaatte, tämäkin tullaan saneeraamaan täysin. Vasemmalla puolella on keittiö, jonka muutamme kodinhoitohuoneeksi. Oikealla puolella on makuuhuone.Tässä kurkkaus entiseen keittiöön, joka on tyylipuhtaassa 60-luvun asussa. Tähän tilaan tulevasta kodinhoitohuoneesta on vehreä näkymä puutarhaan, ja tavoitteena onkin tehdä tästä viihtyisä tila arkisille pyykkihommille, sillä niitä kyllä riittää. Suoraan sanottuna sormet syyhyävät jo tämän tilan suunnittelun kanssa, tämä on yksi lempparisuunnittelukohteistani. Ja tärkeysjärjestyksessä kiireellisimpiä – yhdessä viereisen kylpyhuoneen kanssa.

Alkuperäiset valkoiset komerot on huolellisesti säästetty ja laitettu odottamaan, kunnes tiedän niille uuden sopivamman kohdan kodissa.

Talo on sopiva sekoitus 20- ja 60-lukuja, joista jälkimmäinen on kohtapuolin jo kuorittu pois. Remonttia täällä on siis viimeksi tehty 60-luvulla, ja sama perhe onkin asunut kodissa 55 vuotta. Siinä on meillekin vähän tavoitetta. :)