Browsing Tag

Astiat

Matcha korvaa päiväkahvin

20.01.2017

Vihreää kultaa, sanoisin. Tähän vienosti ruohonmakuiseen, vähän makeaan juomaan on tullut kehitettyä ihan henkilökohtainen suhde. Erityisesti yksin ollessa olen huomannut korvaavani päiväkahvin matchalla. Kuvissa homma näyttää ehkä sotkuiselta, mutta on käytännössä todella helposti valmistettava juoma. Eikä tule teenpururoskia ollenkaan.

Matcha sisältää runsaasti antioksidantteja, C- ja K-vitamiiniä ja erittäin runsaasti kofeiiniä. Matchan sisältämä klorofylli (jopa nelinkertainen tavalliseen vihreään teehen verrattuna) syntyy, kun teenlehdet kasvatetaan varjossa. Kuivattamisen jälkeen lehtiruodeista puhdistetut lehdet jauhetaan erittäin hienoksi pulveriksi.

Ensiajatuksella purkki tuntuu todella tyyriiltä (omassa liikkeessäni tämä 25 e), mutta purkki tuntuu riittävän ikuisesti. Annostus yhteen kuppiin on vain lusikankärjellinen.

Tärkeää on, ettei nestettä lämmitä liian kuumaksi, 80 astetta riittää. Itse kokeilen veden lämpötilaa aina sormella.

Onko muita matchakoukkuun jääneitä?

Tiskaaminen voittaa paperilautaset 100-0

10.12.2016

Nautin juhlista, ja astioiden miettimisestä kattauksiin, mutta kaiken tiskaamisesta partyjen jälkeen (tai aikana) en niinkään. Tässä viikon sisään on tullut järkättyä kahdet isommat kekkerit, ja miettimistä on aina serveteistä tarjoiluihin. Itse nautin nimenomaan sen osuuden miettimisestä, kun saa valita mitkä lautaset, tarjoiluastiat, pöytäliinat otetaan käyttöön ja mistä laseista juomat tarjotaan jne.

Itsenäisyyspäivän juhlissa meitä oli 22, eikä edes mahduttu kaikki kerralla saman pöydän ääreen. Skumpalle oli oma lasi, ja punkullekin otettiin muutamia lisää, vesilasit kaikille pariinkin otteeseen, ja glögi juotiin sitten eri laseista. Samoin kahvi. Nopealla laskulla tiskattavaa tuli n. 100 lasin verran, joista osa tietenkin meni koneeseenkin.

img_2630

Olen sellaista sorttia, että luonto ei anna periksi laittaa kertakäyttöastioita peliin – suoraan sanottuna inhoan niitä. Varsinkin lastenjuhlissa ne tuntuvat olevan jostain syystä enemmän sääntö kuin poikkeus. Siis ihan turhaa roskaa. En usko, että ne frozen-puuhapete-ryhmähau-pahviläpyskät voi jonkun mielestä edes olla oikeasti hienoja.

Eli tää on henkilökohtainen dilemma. Ei pysty tinkimään astia-asiassa, ja sitten kärsitään tiskiharjan kanssa. Ehkä se on oman perheen ja suvun myötä tullut tapa, että vieraat huomioidaan kattamalla kivasti, ja näissä asioissa ei tarvitse oikaista (paperilautasilla). Se on sellaista välittämisen osoittamista ja sen näyttämistä, että minä arvostan sinua.

img_2631

Ja juhlissa jos missään on kiva kaivaa esille vähän harvemmin käytettäviä astioita. Kuten esimerkiksi nämä Tsaikka-lasit, joista osa on isovanhempien ajalta, osa vanhempieni hankkimia ja loput itse ostettuja. On jotenkin kivaa tietää, että näistä samoista laseista on juoneet tyyliin koko suku. Myös glögipannuna toiminut sininen Kilta-teekannu on mummon vanha. Astioihin liittyy tosi paljon mukavia muistoja.

Juhlien järkkäämisessä on aina vaivaa, ja nyt olikin ihana saada ystävältä viesti että mahtavaa kun jaksetaan järkätä näitä, kun itse ei jaksa.

Sitäpaitsi tiskaaminen toimii joskus ihan – meditoinnista.

Perjantai-illan perhedinner

07.10.2016

Jos muina päivinä syödään vähän nopeampaa, perjantaina on lupa viipyillä ruokapöydässä ja varsinkin ruoanlaittopuuhissa. Vähän tilanteen ja mielihalujen mukaan kokkaillaan, mutta minä yritän aina ujuttaa perjantaimenuun lemppareitani uunijuureksia.
arabian_kasinmaalattu_lautanen
Tällä hetkellä kattauksessa inspiroivat eripariastiat, ja erityisesti vanhat sellaiset. Tuntuu jopa siltä, että uusista astioista ei saa mitään kiksejä.

Tässä antiikkiliikkeestä löytämäni vanha Arabian tarjoiluvati, joka on varsinainen pöydän kaunistus.


arabia_mustavalkoinen_vatiarabia_kukkalautanen

Tästä kevyestä, ohuen ohuesta lasikannusta on tullut ihan oma lemppari. Berliinistä ostettu (italialainen) kaadin on niin ohut, että sitä nostettaessa tuntuu että kahva irtoaa käteen. Jotain tässä muodossa on sellaista, että silmä vaan lepää.


lasikannu_ohutspiraaliperunauunijuurekset

Meidän perheen perjantai-iltaan kuuluu se, että kaikki tohottavat keittiössä yhdessä (lapset hätistetään huoneistaan mukaan), ja tietenkin ruoanlaittoviiniä maistellaan ja rupatellaan viikon kuulumisia ihan rauhassa. Lastenkin kanssa tulee ihan uusia keskustelunaiheita eteen, kun vietetään saman pöydän ääressä vähän pidempi tovi, hassutellaan ja ollaan vaan. Monesti perjantaipöydässämme istuu joku ystäväperhe myös.

Monesti myös joku saa oman inspiraation pöydän kattamiseen, ja onkin hauska nähdä mitä kukakin keksii pöytään laittaa. Suht. suurista astiavarastoistamme löytyy varsinkin lapsille aina ennennäkemättömiä aarteita.

Nyt lasten pyynnöstä repertuaariin on otettu myös jälkiruoka, mistä tulikin mieleeni että mitähän sitä tänään keksisi… en ole jälkkäri-ihmisiä itse ollenkaan. Taidan laittaa tytöt leipomaan!

Olisi tosi kiva kuulla, millaisia ruokaperinteitä teillä muilla on perheen kanssa yhdessä? Onko viikottaista dinneriä tai muuta sellaista, että kokataan kimpassa? Tai nautitteko tällaisesta ylipäätään?

Mukavaa viikonloppua!

Kevätkuosi keittiönpöydälle

25.04.2016

Tykkää pöytäliinoista, ja erityisesti Marimekon sellaisista. Nyt vaan on ollut iso kyllästys jo kaapista löytyviin kuoseihin, ja uutta kivaa kevätpiristystä piti saada. Viikonloppubrussit omalla terassilla mielessä (kausi alkaa ihan just!) kävin ihan varta vasten piipahtamassa Tammiston outletissa ysmypäivänä. Tätä Maija Louekarin suunnittelemaa Kasvu-kuosia löytyy meiltä jo ennestään sohvatyynystä. Kivat värit, ja erityisen ihana varmasti ulos katettuna.

Ostoskassiin laitoin myös kaksi Oiva-sarjan minikulhoa, joita keräilen aina kun kivat yksilöt osuvat kohdalle.
marimekko_kangas_maija_louekari_kasvu marimekko_kasvumarimekko_kulhot_ysmy

Kulhoja on vuosien varrella ostettu yksittäin lisää, ja niitä on nyt meillä kymmenen. Aina osa on tiskikoneessa – kuten näköjään nytkin. Pieni kulho on juuri sopiva itselleni luonnonjogurtti-granola-hunaja-annokselle, karkki- ja pähkinäkupiksi. Vaikka näitä vähän tavallaan keräänkin, olen suosiolla jättänyt hankkimatta ne yksilöt joista en niin hirveästi ole tykännyt. Kivasti huojuvat, eriparipinot.

marimekko_oiva_pikkukulhot_kettukarkki