Browsing Tag

Astiat

Kirppissekoilua brocantessa Ranskassa

25.05.2018

Siis aivan mahtava paikka tämä! Olin Ranskassa retriitissä n. viikon, ja täällä retriittipaikassa riitti mitä kauniimpia astioita ja muutenkin asioita. Kuulin, että joka kylässä sijaitseva kirppismesta eli brocante on paikka, jossa vanhoja esineitä suorastaan tursuaa ja penkojalle on luvassa aarteita.

Hurautimme paikalliselle brocantelle, ja varasimme paljon aikaa, sillä täällähän meni ihan pää pyörälle. Tartuin astioihin koko ajan pitäen mielessä matkalaukun painorajoituksen (KLM:n 23 kg). Olisin voinut ostaa kotiin ihania tuoleja, yläkerran kylppäriin marmoripintaisen allaspöydän (joita todellakin oli useita täällä), ja vaikkapa öh, lintuhäkin.

Matkakavereiden mukaan tarttui paljon maljakoita, kristallin näköisiä lasiastioita, viinilaseja, lasipulloja. Kaikki löysimme kaikkea ihanaa. Ah, tänne on siis päästävä uudestaan.Tuossa kuvassa oli minun ostokseni – saippuakupit on tällä hetkellä Kettukarkki SHOPilla hyllyssä, joten sieltä vaan poimimaan!

Tässä viimeisessä kuvassa keskellä näkyvä antiikkisen näköinen häkkyrä on ihme vekotin, ja niitä tuntui olevan aika paljonkin myynnissä. Arvaako kukaan mikä se on? Eli tuo kaareva, puinen, jossa kaksi levyä keskellä. Vastaus kuvan alla.
Ranskalainen mies osasi kertoa, että sehän on tietysti sängynlämmitin. Eli hökötys vällyjen alle, ja levyjen väliin kuuma höyryävä kattila lämmittämään. Siis nerokasta! Itse olen kuullut vain niistä ”hiililämmittimistä”, joilla ennen vanhaan lämmitettiin sänky ennen nukkumaanmenoa. Veikkaan, että tätä kattilalämmitystäkin on käytetty siis ennen nukkumaanmenoa tuomaan vähän lämpöä. Kuten muuallakin Keski-Euroopassa, Ranskassa saattaa talvella olla tosi kylmä sisällä, kun lämmitystä ei nyt niin välttämättä harrasteta.

Moccamaster-gate

11.05.2018

Tiedättekö sen tunteen, kun joutuu esimerkiksi sellaiseen hotellihuoneeseen, jossa on joku tosi pahasti vialla. Kuten että sängyssä on iso kuoppa (kuten kerran Turussa), tai siellä haisee joku outo pistävä haju (kerran Roomassa). On vaikea saada unta, ja koko ajan vähän harmittaa. Mutta kuitenkin tietää, että tämä nyt on vain yksi yö, sitten voin unohtaa koko jutun. I will survive.

Mutta entäs. Jos omassa kodissa onkin joku asia tai tavara, joka ei vaan sinne kuulu, ja jonka läsnäolo ärsyttää joka päivä ja vaikeuttaa elämää.

Meiltä hajosi suodatinkahvikeitin. Vanha Braun oli helppo tiskata, kivan mallinen, vaikka ikää sillä siskon vanhalla keittimellä oli jo varmaan yli 15 vuotta. Päätettiin siis ostaa uusi, yhdessä se valittaisiin. Alusta asti oltiin päätetty, että Moccamaster se ei ainakaan ole. (Tiedän, että teille Moccamasterin omistajille, joita Suomessa on ehkä se puoli miljoonaa, tämä tuntuu ihan tyhmältä jutulta.)

Suhteeni Moccamastereihin on ollut aina h.u.o.n.o. Ensiksikin niiden ulkonäkö on jotain ihan käsittämätöntä (muotoilija ei ymmärrä). Sellainen osiensa summa: kasa eri muotoisia palikoita, jotka istuvat toisiinsa huonosti. Kun tiskaat, et ole koskaan varma jäikö joku tötterö likaiseksi vai ei. Ja kun kasaat laitosta (suom. keität kahvia), et ole koskaan varma puuttuuko kompositiosta joku muovinpala, minkä ansiosta juuri keittämäsi kahvit lainehtivat pitkin pöytiä. Olen siis näihin koneisiin tutustunut (isällä ja äidillä, siskoilla ja veljellä, ystävillä), mutta tapaamistemme aikana olen joutunut lähinnä keskittymään hengittämiseen, ja selviytynyt joten kuten ilman että otsasuoni katkeaa.

Kysyin Facessa tutuilta neuvoa uuden suodatinkahvinkeittimen hankintaan, ja keskustelu vaihtui todellisesta ongelmastani Moccamasterin ylistämiseen. Get a room!

Ajalla, kun se kahvinkeitin oli rikki, kokeilimme tietysti uusia rutiineja aamukahvinkeittoon. Ekana aamuna hätäpäissämme jopa murukahvia. Sitten esimerkiksi espressokonettamme. Sillä saa toki oikein kelvollisen cafe lungon keitettyä, joka vastaa sellaista tummapaahtoista suodatinkahvia, jota juuri aamuisin kaipaan. Mutta ison koneen pitää antaa lämmetä 15 minuuttia ja jokaisen kupin joutuu tekemään erikseen (aamulla kun niitä menee monta per nuppi). Hidasta, kun vielä silmätkin on kiinni. Ja kun pitää keittää kahvia pannullinen esim. vieraille, ei kukaan jaksa kökkiä myllyn ja espressokoneen ääressä baristana.

Toiveikkaana eräänä lauantaina lähdimme kahvinkeittimen ostoon. Odotukset korkealla, toiveissa uusi keitin. Helppo nakki – meillähän on melko samanlainen maku näissä asioissa. Vaan kuinkas kävi. Ei päästy yhteisymmärrykseen. Ne mitä minä ehdotin, eivät sopineet avopuolisolle. Ja toisinpäin. Palasimme kotiin tyhjin käsin. Me oltiin just se nyrpeä pariskunta, joka käveli Gigantin ja ties minkä kodinkonehelvetin parkkipaikalla viiden metrin hajuraolla peräkkäin.

Parin viikon jälkeen mies tuli kotii pahvilaatikon kanssa. Siellä oli Moccamaster.

Sanoin, etten tule koneella koskaan kahvia keittämään, enkä tiskaamaan. Ja tästä on nyt about kuukausi. Kun Mouccamaster keittää sillä aamukahvit, juon sitä kyllä. Mutta kyllä muuten ****ttaa, kun olen ottamassa sitä toista kuppia, on laite jo mennyt itsekseen pois päältä ja kahvi on haaleaa. Siis mitä ihmettä! Laite haluaa päättää puolestani, milloin kahvi on juotava.

Se hyvä puoli tässä aamiaiskaapissa on, että siellä olevat kamat saa piilotettua ovien taakse.

Kahvinkeittoon olen kehittänyt omia konstejani. Tällä japanilaisella suodatinsysteemillä saa toistaiseksi parhaat kahvit. Ystävä toi tämän tuliaisiksi Tokiosta (eikö olekin upea!). Vielä täytyy metsästää vähän pienempiä suodatinpusseja, niin tästä tulee ihan täydellinen tapa.

Tällaista siis kuuluu meidän arkeen. Juuri eilen kävi ystävä kylässä, ja kertoi että heillä on kotona vastaavanlainen tapaus, vedenkeitin-gate. Ystävä ei ole suostunut käyttämään kertaakaan miehen omin päin ostamaa vedenkeitintä.

Miten teillä muilla sujuu, onko säilynyt sopu perheessä kodin tavaroiden kanssa?

Kuinka hyvää voi tee olla?

26.02.2018

Istuin ystäväni kanssa pöytään, olimme juuri saaneet lasikannulliset höyryävää ayurvedistä teetä eteemme. Kaadoimme laseihin ja molemmat sanoimme lähes yhtä aikaa: Parasta teetä mitä olen koskaan juonut!

Yleensä tee ei minussa herätä sen kummempia tunteita (paitsi viimeksi kyllä mathca), sillä olen enempi kahvi-ihmisiä. Lakritsijuuren maku pohjalla oli kuitenkin taivaallinen, vähän makea. Myös teen pakkaus oli todella kaunis, ja teesekoituksia oli moneen mielialaan ja tilanteeseen. Niitä on mm. Detox, Sleep, Youth, Recover, Digest. Olen muutenkin lähiaikoina törmännyt ayurvedaan, ja se kiinnostaa todella paljon. Pakko opiskella lisää, siinä on jotain kovin järkeenkäypää (olen koukussa mm. eteerisiin tuoksuöljyihin).

Onneksi satuimme olemaan messuilla, ja nämä teet nautittiin Teministerietin omalla messuosastolla Norjassa. Selvitin oitis agentin Suomessa, tein tilauksen suurella hartaudella ja juuri äsken sain kaupalleni tämän odotetun kuorman! Kyllä voi pahvilaatikosta nainen liikuttua.

(Ystävät hyvät, olette varmaan olleet jo ihan kypsiä, kun olen kohkannut muutaman viikon maailman parhaan teen saapumisesta, mutta odottakaas kun pääsette maistamaan.)

Olen parhaillaan kotona töitä tekemässä, ja seuranani on flunssainen 5-vuotias. Valitsin siksi ensimmäiseksi maistettavaksi teelaaduksi piparminttua sisältävän Breathin, jota tässä parhaillaan jo toista kuppia nautiskelen. Ja kyllä, muistin oikein, tämä on mielettömän hyvää.

Kaupassani (Kettukarkki SHOP) on nyt myös näitä käteviä teenvalmistuskannuja myynnissä. Irtotee annostellaan kannun pohjalle, päälle kaadetaan kiehuva vesi (tämän teen kanssa teen pitää olla kiehuvaa, jotta lakritsijuurten ja muiden ainesten aromit irtoavat kunnolla) ja päälle laitetaan filtterikansi. Odotetaan 10 minuttia ja kaadetaan filtterikannen läpi. Superhelppo.

Mujin lasikupit sopivat mainiosti teenjuontiin. Juoma ei jäähdy näissä kovin helposti, ja herranjesta miten kauniit.

Mikä on sinun oma lemppariteesi, ja missä tilanteessa tykkäät juoda teetä?

Mökillä Helsingin keskustassa

03.09.2017

Kun sain tilaisuuden päästä yöpymään KOTI sleepoverissa Torikortteleiden sydämessä, halusin ehdottomasti päästä kokemaan tämän elämyksen. Sisustustoimittajakollegoiden kanssa vietetty rento miniloma tuli todellakin tarpeeseen – saunoineen ja syksynviileine kattoterassihetkineen. Aivan mahtava oli näissä hulppeissa tiloissa yöllä hipsiä pellavatohveleissa vessaan. Kolkkoa, kotoista, hämärää, tunnelmallista, erikoista, hymyilyttävää, hienoa, historiallista, ainutlaatuista – näillä kaikilla adjektiiveilla kuvaisin tätä yöpymiskokemusta.

Linda Bergrothin suunnittelema tulkinta Mobile home 2017 -teemasta oli ensin Pariisissa, Suomen Ranskan instituutin projektina, ja nyt mökkikokonaisuus saatiin kylään tänne Helsinkiin. ”Mökkikylä” on ollut paljon mediassa esillä – ja syystä. Olin Lapuan Kankureiden kutsuvieraana muistaakseni viime vuoden lopussa tilaisuudessa, jossa Linda kertoi tästä tulevasta projektista. Ihanan kupliva ja inspiroiva ihminen!

Viimeistellyn kokonaisuuden yhteistyökumppaneita ovat (muotoilun ystävä, tutustu näihin hyvin!):

Innolux (mökeissä pöytävalaisin Tubo, johon ihastuin kovasti)
Linda Bergroth
Lapuan Kankurit (uutena pellavalakanat, laatu uskomaton! Paras kokeilemani pellavalakana.)
Torikorttelit
Nathalie L for Lokal (herkät, monikäyttöiset astiat)
Studio Kaksikko eli Salla Luhtasela ja Wesley Walters (todella kaunis pieni käsipeili, suunniteltu varta vasten tänne. Must have -ostoslistalla. Heiltä kattauksessa myös keraaminen teekannu.)
Mattila & Merz for Nikari (pirttikalusteet, joissa silkinpehmeä puun tuntu.)
Unikulma
Linda Linko (grafiikka)

Jos suinkin vaan itsellesi on mahdollista, varaa ihmeessä täältä yö Airbnb-yö.