Browsing Tag

Kevät

Esikasvatusta ja viljelyä sisätiloissa

28.03.2016

Jokakeväinen pikku paniikki alkaa samalla kellonlyömällä kun ensimmäiset viserrykset kuuluvat pihalta. Puutarhakausi on alkamaisillaan, ja pää vilistää ideoita pihayrttien ja tulevan puutarhapalstamme (!!) suhteen. Nyt olinkin reipas (tai näin uskottelen itselleni), ja laitoin ensimmäistä kertaa chilintaimet siemenestä itämään, ja kas, sieltä ne pukkaavat!

Listalla ovat oikeasti vielä kesäkurpitsa sekä lehtikaali, jotka nekin ensimmäistä kertaa tarkoituksena ottaa haltuun. Meillä kuluu kesällä kesäkurpitsaa kesällä samaan tahtiin kuin tomaattia – sitä grillataan ja syödään pastan kanssa, ja lehtikaali on löytänyt tiensä piirakkaan, salaatteihin sekä sipsikuppiin (tietty). Meidän 3-vuotias jakaa kanssani suuren lehtikaali-intohimon.
chiliviljelmat

Viljelyinnostus pääsee varmasti ihan uusiin sfääreihin, kun pääsen kunnolla tutkimaan näitä IKEAn uusia KRYDDA/VÄXER -tuotesarjan tuoteita. Tuo tornimainen istutuslaatikko kiinnostaa erityisesti. Mutta huhtikuuhun täytyy näitä odotella – eikös se ole vähän myöhään? Harrastelijapuutarhuri kun on ainakin lukevinaan usempien siemenpussien kyljestä, että maaliskuussa pitäisi jo olla siemenet riveissä ja ojennuksessa multakoloissaan.

Pakko mainita että muotoilija, serkkuni Simo Puintila oli aikaansa edellä vuonna 1999, kun voitti opiskeluaikana ystävänsä kanssa Habitaren suunnittelukilpailun sisäviljelylaatikolla Tiedon kierto. Eli mitä Simo vuonna 1999, sitä IKEA 2016 ;)
Ikea_viljelya_sisatiloissa krydda_vaxer_ikea_yrtit krydda_vaxer_ikkuna krydda_vaxer_istutustorni

Sisäviljelyyn on kivoja tuotteita muillakin, palaanpa niihin oman postauksen kanssa!

Press photos: IKEA

Kivikasasta kukkapenkki / A small garden makeover

16.09.2015

kivikasa kivirinki kivireuna_kukkapenkkiinkivireuna_kohopenkkikivikohopenkkiSieltä pilkotti murikoita, isoja ja pieniä, puski kortta ja vartta jos jonkinlaista läpi. Etupihalla, oikein aurinkoisella ja näkyvällä paikalla oli epämääräinen kumpu, joka oli tämän kesän isoin puutarhaprojektini. Jos piha on perustettu vuonna 1949, voisi ounastella että tässä on joskus ollut joku kivillä höystetty kukkaistutus tai sitten se on vaan ollut kivienkeräyspaikkana jonne nakataan isot ja pienet maankaivuusta löytyneet murikat. Ken tietää.

Aseina rautakanki ja rautalapio kävin tämän kimppuun jo alkukesästä. Kaivoin tiukkapaakkuista rikkaruoho- ja heinäjuurakkoa ja pahimmat laitoin ihan jätesäkkeihin ja sekajätteeksi, jotteivat päätyisi kompostimullan mukana takaisin puutarhaan yllättämään läsnäolollaan. Haba paukkui ja välillä piti pyytää Aaveeta apuun suurempien kivien nostamiseen. Olivat uponneet syvälle maahan, teimme niistä tuollaisen vapaamuotoisen soikion, jonka sisältä kaivoin vielä parisenkymmentä senttiä vanhaa maata pois. Kasasta löytyneitä pieniä nyrkinkokoisia kiviä roudasin toiseen paikkaan n. 4 kottikärryllistä.

Kun kivet olivat paikoillaan, laitoin pohjalle suodatinkankaan ja päälle puhdasta puutarhamultaa n. 20 säkillistä. Sekaan heitin pari kottikärryllistä omaa kompostimultaa.

Varapaikassa olleen kaverilta saadun helminukkajäkkärän siirsin tähän uuteen paikkaan (katsotaan ensi vuonna lopullista sijaintia) ja puolikkaaseen, puhtaaseen penkkiin istutin haaveilemiani harjaneilikan siemeniä. Niitä meillä oli vanhalla mökillämme (jota siis ei enää ole) saunan edustalla, ja tykkäsin niistä todella paljon.

Tällaisista pihahommista tulee vaan niin hyvä mieli. Onneks me ostettiin tämä talo!

Ps. Valkoinen aine reunoilla tuossa yhdessä kuvassa on ”rikkaruohojen kitkemistä luonnonmukaisin menetelmin”. Siitä lisää myöhemmin, jos aihe kiinnostaa.

The pile of stones under the grass in the front yard needes some re-design. In the spring I dag up all the heavy stones and formed a roundish area for flowers. Let’s see it next year in full bloom!

Sopeutumisvaihe kesken / Still adjusting

07.05.2015

Moni kysyy: miten olette viihtyneet siellä talossa, uudessa paikassa? Vastaan lähes poikkeuksetta että oikein hyvin, talo on ihana ja piha myös, mutta ympärillä on niin …hiljaista. Ja tähän asti se hiljaisuus ei ole ollut mitenkään iloisella äänellä sanottu adjektiivi, vaan ennemminkin vähän ihmettelevällä, hämmentyneellä ja vähän pettyneellä. Kyllähän sen nyt pitäisi kenen tahansa tajuta, että omakotitaloalueelle ei ulotu ne urbaanin kaupungin parhaat palat; kahvilat, kuppilat ja niihin sisään hiihtävät muodikkaat henkilöt olkalaukkuineen ja bugaboineen. Täällä hiihdetään ihan suksilla, hiihtopuvuissa, metsässä.
tulppaanejaVaikka luonnosta tykkäänkin, on ihan pakko myöntää, että olen enemmän kotonani Ruohonjuuren luonnonkosmetiikkaosastolla kuin metsäpolulla mäntyjen keskellä. Ainakin tällä hetkellä. Tässä kävi yksi tuttava kahvikupposella, ja hän teki osuvan diagnoosin tästä tilityksestäni – minulla on sopeutumisvaihe kesken. Huomaan, että energiatasoni ei kohtaa tämän rauhallisen landelaiffin kanssa ja en jotenkin osaa pysähtyä nauttimaan. Mutta tämä keskustelu herätti toivon tunteen – jatkan siis sopeutumistani omaan tahtiin.

Lapset sen sijaan ovat sopeutuneet senkin edestä kuten hiekkalaatikon kokkailuista huomaa. Tytöt tonkivat pihaa ja hääräävät sydämensä kyllyydestä yhdessä, kokkailevat tuntitolkulla. On muuten aika ihanaa, että 2-vuotiaalla ja 11-vuotiaalla on samat leikit tällä hetkellä, ja toinen ei halua lähteä ulos ilman toista.

hiekkalaatikolla kevatkukkia raparperiRaparperi nousee jo maasta, ja odotan kun se kevään ensimmäinen piirakka tulee uunista ulos. Sitten yritän ihan istahtaa kahvin kanssa ulos nauttimaan.

Viisaammat kertokaa, joko laventelintaimet voi tuutata maahan ja pitääkö asiasta tietää jotain erityistä? Vai paleltuuko ne vielä?

laventelintaimet

This ”country life” outside the urban town needs a little practise. My energy level is much higher than the slow life here really needs. Missing all the corner coffees and restaurants and just trying to adjust with baking the first rhubarb pie of the spring.

Punasaviruukkuja ja suunnitelmia / Pot plans

05.05.2014

isot_punasaviruukut_lores pikkuruukut_lores

Kun on visio ja innostusta, ei paljoa päde se päätös ”ekana kesänä en tee mitään, katson vaan mitä puutarhasta tupsahtaa.” Löydän itseni tuon tuosta surffailemasta puutarhasivuilla ja keräämässä siemenpusseja koriin puutarhakaupassa. Olisi mahtavaa toteuttaa idea jos toinenkin, mutta ehkä kuitenkin kannattaa ottaa iisisti ja keskittyä johonkin ettei tule paniikkia siitä ettei aika riitä kaikkeen. Kun ei se kuitenkaan riitä.

Täältä talosta löytyi vanhoja punasaviruukkuja ennestään ja vähän niitä löytyi omistakin varastoista, joten ajattelin jatkaa sitä teemaa pihaan. Vanhaan taloon sopii ihanasti just sellaiset vähän patinoituneet perusruukut. Ruukkupuutarha on tulossa etupihalle, ja osaan ajattelin laittaa yrttejä, osaan kesäkukkia. Aloitinkin jo homman siirtämällä takapihalta muutaman mansikantaimen isoihin ruukkuihin. Onneksi bongasin tästä suht läheltä aika laadukkaan oloisesta puutarhakaupasta erikokoisia punasaviruukkuja kohtuuhintaan. Viimeksi olin liikenteessä jalkaisin, joten en voinut ottaa mitään mukaan. Uusi reissu siis tiedossa ja ruukut peräkonttiin.

tulilatva_lores kukkatalo_loressiemenpusseja_1_loresKesäkukkiakaan ei pitänyt ostaa yhtään, mutta taas löysin itseni siemenpussien luota. Nyt tosin mukaan ei tarttunut mitään, mutta tein vähän valintaa jo etukäteen. Mikä voisi näyttää kivalta ja mikä tuntuisi omalta jne. Esim. nuo hortensiat (joiden nimen just googletin onnistuneesti hakusanalla ”kukka”) saattaisivat olla aika kivat. Näin viime kesänä Käpylässä jossain pihassa aivan täydellisiä puskia korkeita tumman luumunvärisiä kukkia, täytyy etsiä se uudestaan ja kysäistä mitä ne on. Tuolloin en tietenkään tajunnut, kun eipä ollut vielä tietoa että olemme omakotitaloon edes muuttamassa.

Planning to make a pot garden on the front garden. I have some old pots that came with the house, and just found a good place nearby where to get them some more.