Browsing Tag

Puutarha

Hellepäivien varjopaikka takapihalla

20.07.2018

Vaikka aina vähän dissaan meidän pihaa, kun siitä tulee puhetta, löytyy sieltä jotain ihanaakin. Ehkä tuleva työnmäärä pihan uudistamisessa lähivuosina tuntuu sellaiselta möykyltä, ettei ihan joka hetki osaa nauttia siitä mitä siellä jo on.

Huomaan, että nyt helteellä helposti hakeudutaan tähän portaikon eteen istumaan ja huilimaan. Kun ilta-aurinko siivilöityy tammenlehtien läpi, on tunnelma täydellinen. Pöytä on jo monessa kodissa mukana raahattu parvekepöytä, ja tuolit vanhat rieskat. Uusia puutarhakalusteita en halua missään nimessä hankkia, ennen kuin on olemassa oikea patio ja piha alkaa muotoutua oleskelupaikkoineen.

Etualla ruukussa näkyvät krassit on istutettu äidin antamista siemenistä. Siinä muuten helpot kesäkukat puutarhurille! Multaa ruukkuun, siemenet multaan, odota pari viikkoa ja siinä ne on.

Pihaa ylä- ja alapihaksi jakava kalliopenger tekee kivan varjon ja kunttamaisen paikan juurelleen. Tykkään nyt jo tästä vähän varjoisasta ja metsäisen näköisestä kohdasta, ja ajatuksissa on jatkaa tätä fiilistä istuttamalla jossain vaiheessa vielä lisää saniaisia ja haaveilemiani kieloja (mistä niitä saa?).

Tuossa viimeisessä kuvassa näkyy tuoli paremmin. Meillä on ollut useampi tällainen Ikeasta ostettu puutarhatuoli, jotka on saaneet uuden elämän Av:n käsittelyssä. Kun tuolista on mennyt parin kesän jälkeen puuosat rikki (todella heikkoa tekoa), on Av jatkanut tuolien elämää tekemällä itse jätelaudoista uudet puuosat. Itse näin pelkät rungot pelkkänä metallijätteenä, mutta onneksi puolisolta löytyi intoa kunnostamiseen. Trash design kunniaan!

Lounaspiipahdus Hotelli Punkaharjulla

17.07.2018

Oltiin kuvausreissulla Punkaharjun maisemissa, ja aina siinä keskipäivän tienoilla aletaan vatsa kurnien googletella paikallisia lounaspaikkoja. Tajuttiin, että ollaan aivan lähellä Hotelli Punkaharjua – sinne siis!

Paikalla oli turrebussia ja muitakin ihastelijoita meidän lisäksi, mutta en ihmettele! Vanha koristeellinen puurakennus kauniissa harju- ja kangasmetsämaisemissa tuntui ihan kesälomalta kaiken työn keskellä. Otimme kelloista aikaa kun kävimme lounaspuffan kimppuun. Mikä aarrepaikka! (Hinnasta viis – olihan se lounaaksi tyyris.)

Lautasille tuli metsäsienisalaattia, uusia perunoita, kaloja jos jonkinlaista, kaikkea sellaista lapsuudesta tuttua, mutta gourmet-muodossa. Yleensä me kälätetään pöydässä kaikenlaista, mutta nyt oltiin enimmäkseen hiljaa ja maisteltiin vaan.

Ennen kuin kello näytti lounastauon olevan ohi, ehdin napata muutaman kuvan (oikeasti en suostunut heti lähtemään… ).
Karmea kasvihuonekuume iski, kun näin hotellin keittiön kasvihuoneen. Hitsi, on tällainen omaan pihaan vielä pakko joskus saada.

Puhtaat pellavat

06.06.2018

Niin kaunis ilta-aurinko, ja punertavaiset vaatteet tammen oksalla kuivumassa. Ranskasta löysin kivan korallinvärisen pellavatunikan ja vaaleanpunaisen liehuvahelmaisen takin kotiin tuomisiksi.

Viskoosisia peruspaita rekistäni löytyy useita ja eri värisiä (ainakin mustia, valkoisia, vaaleanpunaisia), ja aion taas tänä kesänä hankkia näitä lisää uusia. Tämä sama malli on ollut Vero Modassa jo useana kesänä, ja käytän näitä niin hameiden kuin housujen kanssa. Talvellakin aluspaitana. Sen kummemmin en silittele, vaan jos on kovin ryppyinen, heitän muutamaksi minuutiksi kuivausrumpuun vähän kosteana (käytän nopsaa vesihanan alla helmaa tms. tai suihkaisen suihkepullosta silitysvettä).

Maalaistorilla Lounais-Ranskassa

22.05.2018

Silmänruokaa ja vähän muutakin ruokaa sai täällä ranskalaisella pikku lauantaitorilla Faurouxin lähellä. Tarjolla oli kuivakukkia, valtavia maalaisleipiä (pino hupeni myyjältä hetkessä), juustoja pienistä lähimeijereistä, makkaroita ja lihoja ja aurinkoista fiilistä.

Ostoskassiini tarttui linnunpesän muotoinen kori kananmunille (matkalla keittiiöön roikkumaan), vähän käsintehtyä basilikapestoa, laventeli-hamppu-vartaloöljyä suoraan tilalta. Tarttuipa kioskista muutama tiiliskiven painoinen ranskalainen sisustuslehtikin mukaan. Ah!Tämä lintujen paistamiseen keskittynyt setä oli suosikkini. Lusikointiotteessa näkyi vuosien ammattitaito, ja pelkkä kärry oli tosi hieno.
Reissusta luvassa vielä lisää! Vajaan viikon retriitissä vehreissä maalaismaisemissa mieli, aistit ja silmät lepäsivät todellakin. On hyvä olo.